Naisakatemia
Naisakatemia tarkoittaa luentojaksoja, joita kolmisen vuotta syksystä 1873 alkaen Helsingin yliopiston opettajat pitivät korkeampaa oppia haluaville naisille. Yritys oli yksityistä laatua. Pääsytutkintoa ei vaadittu, mutta haluaville annettiin todistus. Naisakatemiassa pitämiensä luentoja pohjalta Yrjö Koskisen julkaisi teoksen Johtavat aatteet ihmiskunnan historiassa[1] (1. p. omakustanne 1879, 2. p. WSOY 1900).
Luennot olivat erityisjärjestely korkeamman opetuksen tarjoamiseksi naisille, sillä naiset eivät tuolloin vielä saaneet yliopistossa opiskeluoikeutta ilman erityislupaa.[2] Luennot pidettiin Arppeanumin toisen kerroksen luentosalissa.[3] Naisakatemiaa on pidetty yhtenä ensimmäisistä Suomessa järjestetyistä tieteen kansantajuistamisen tapahtumista.[4] Opettajiin kuului Yrjö-Koskisen lisäksi muun muassa Kaarlo Bergbom, jonka luentoja kiitettiin "lennokkaiksi ja neronleimaamiksi", vaikka Bergbom tiedettiin huonoksi julkiseksi puhujaksi. Bergbomin luennoista ei ole jäänyt hänen omia muistiinpanojaan, sillä hän puhui vapaasti ilman edeltä kirjoitettua tekstiä. Kuulijat kuitenkin tekivät muistiinpanoja, ja eräässä tällaisessa todetaan, että "Bergbom 1874-75 käsitteli Ranskan, Saksan ja Englannin kirjallisuutta 18:lla vuosisadalla ja 19:n vuosisadan alkupuolella".[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Naisakatemia, Tietosanakirja osa 6, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913
- ↑ Nina Haltia, Yliopiston reunalla, Tutkimus suomalaisen avoimen yliopiston muotoutumisesta Turun yliopisto, 2012 s. 76 (Väitöskirja)
- ↑ Kati Winterhalter, Arppeanum, Työmaadokumentointi, Arkkitehtitoimisto Okulus Oy, s. 14
- ↑ Juho Karjalainen, Tieteen popularisointi vuosina 1925–1928 julkaistussa lehdessä Valo: Tiedettä kaikille. s. 27 Pro gradu Oulun yliopisto 2014
- ↑ Eliel Aspelin-Haapkylä, Suomalaisen teatterin historia II SKS 1907
Aiheesta muualla muokkaa
- Yrjö Koskinen, Johtavat aatteet ihmiskunnan historiassa (Project Gutenberg)