Nainen Pariisissa
Nainen Pariisissa (suomeksi myös Nainen Pariisista, A Woman of Paris) on vuonna 1923 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäelokuva, jonka ohjasi, käsikirjoitti ja tuotti Charles Chaplin. Chaplinin uskotaan saaneen ideansa elokuvaan viiden miljonäärin kanssa naimisissa olleen Peggy Hopkins Joycen elämäntarinasta.
| Nainen Pariisissa | |
|---|---|
| A Woman of Paris | |
.jpg) |
|
| Ohjaaja | Charles Chaplin |
| Käsikirjoittaja | Charles Chaplin |
| Tuottaja | Charles Chaplin |
| Säveltäjä | Charles Chaplin |
| Kuvaaja | Roland Totheroh |
| Leikkaaja | Monta Bell |
| Pääosat |
Edna Purviance Carl Miller Adolphe Menjou |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | United Artists |
| Levittäjä |
United Artists Netflix |
| Ensi-ilta |
26. syyskuuta 1923  10. tammikuuta 1925 |
| Kesto | 93 min |
| Alkuperäiskieli | mykkä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Elokuva eroaa monilta osin Chaplinin muista töistä. Huomattavin ero on, ettei hän itse esiinny pääosassa perinteisessä kulkurin roolissaan. Chaplin tosin vilahtaa elokuvassa kantajan roolissa, mutta hänen nimeään ei mainita alkutesteissä. Toinen merkittävä ero on, että elokuva on vakava draama eikä se sisällä komediallisia piirteitä.
Yksi syy, miksi Chaplin halusi tehdä Nainen Pariisissa -elokuvan, oli saada Edna Purviancen ura uuteen nousuun ilman Chaplinin esittämää kulkuria rinnallaan. Yrityksestä huolimatta Purviance ei saavuttanut entisenlaista suosiota. Sen sijaan Adolphe Menjoulle elokuva osoittautui läpimurroksi.
Juoni muokkaa
Pienessä ranskalaisessa kylässä asuvat rakastavaiset Marie St. Clair ja Jean Millet suunnittelevat karkaavansa Pariisiin, jossa he voisivat mennä naimisiin vanhempiensa vastusteluista huolimatta. Marie menee rautatieasemalle ja Jean lupaa tulla perässä. Valmistautuessaan lähtöön Jean kuitenkin riitelee isänsä kanssa, minkä seurauksena isä saa sairauskohtauksen ja kuolee. Jean yrittää soittaa Marielle asemalle selittääkseen että ei voi lähteä tuona iltana ja jättää äitiään yksin, mutta Marie kuulee puhelusta vain osan, ja luulee Jeanin hylänneen hänet. Hän päättää kuitenkin lähteä yksin Pariisiin.
Elokuvassa siirrytään jonkin aikaa ajassa eteenpäin. Marie elää nyt ylellisesti Pariisissa rikkaan ja karismaattisen Pierre Revelin maksettuna rakastajattarena. Mennessään eräänä iltana juhliin Latinalaiskortteliin Marie erehtyy asunnon numerosta ja päätyykin kaupunkiin äitinsä kanssa muuttaneen Jeanin kotiin. Jean työskentelee taiteilijana, joskaan ei ole taloudellisesti kovin menestynyt. Rikas Marie tilaa Jeanilta muotokuvan. Kuvaa työstettäessä vanhat muistot palaavat kuitenkin pintaan ja Marie alkaa epäillä onneaan Pierren kanssa, varsinkin koska Pierre on menossa naimisiin toisen naisen kanssa. Marie ja Jean tajuavat rakastavansa yhä toisiaan, mutta koska Jean ei voi jättää äitiään eikä Marie ole varma haluaako jättää ylellistä elämäänsä, he päättävät pysyä erossa toisistaan. Epätoivoinen Jean ilmestyy aseen kanssa ravintolaan, jossa Marie on Pierren kanssa, ja ampuu itsensä. Marie palaa šokissa Jeanin äidin luokse, joka hetken aikaa suunnittelee tappavansa tämän, koska uskoo suhteen johtaneen rakkaan poikansa kuolemaan. Äiti kuitenkin tajuaa Marien surevan Jeania yhtä paljon kuin hänkin, ja luopuu aikeestaan.
Elokuvan lopussa aikaa on kulunut, ja Marie ja Jeanin äiti työskentelevät idyllisellä maaseudulla orpolasten parissa. Pierre sattuu ajamaan seudun läpi autollaan ja tietämättään ohittaa kärryillä istuvan, onnellisen Marien.
Vastaanotto muokkaa
Vaikka kriitikot pitivät elokuvasta, yleisömäärät laskivat rajusti kahden viikon esittämisen jälkeen. Chaplin oli hyvin suosittu 1920-luvulla ja monet menivät katsomaan elokuvaa odottaen näkevänsä Chaplinin Kulkurin roolissaan. Elokuvan ensi-illassa jaettiin lentolehtisiä, jossa kerrottiin elokuvan poikkeavan Chaplinin normaaleista töistä, mutta yleisön toivottiin nauttivan siitä. Elokuvan alussa esitettiin myös teksti, jossa ilmoitettiin ettei Chaplin näyttele elokuvassa.
Elokuvan huono menestys oli Chaplinille kova isku ja hän veti elokuvan pois levityksestä yli viideksikymmeneksi vuodeksi. Vasta vuonna 1976 elokuva palautettiin julkisuuteen uuden musiikin ja leikkauksen kanssa.
Näyttelijät muokkaa
| Edna Purviance | … | Marie St. Clair |
| Carl Miller | … | Jean Millet |
| Adolphe Menjou | … | Pierre Revel |
| Clarence Geldart | … | Marien isä |
| Lydia Knott | … | Jeanin äiti |
| Charles K. French | … | Jeanin isä |