Näin syntyi nykypäivä 1900–1950
Näin syntyi nykypäivä 1900–1950 on Veikko Itkosen ohjaama dokumenttielokuva vuodelta 1951. Se kuvaa maailman ja Suomen historian keskeisiä tapahtumia 1900-luvun alkupuoliskolla. Elokuvan sisältö on leikattu arkistomateriaalista. Elokuvan rahoitti Helsingin Sanomat Oy ja sen ensi-ilta oli tammikuussa 1951 Helsingin Bio-Biossa.[1]
| Näin syntyi nykypäivä 1900–1950 | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Veikko Itkonen |
| Käsikirjoittaja | Veikko Itkonen |
| Tuottaja | Veikko Itkonen |
| Säveltäjä | George de Godzinsky |
| Leikkaaja | Veikko Itkonen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Filmi-Kuva Oy |
| Ensi-ilta | 1951 |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Näin syntyi nykypäivä 1900–1950 oli vuosien 1930–1968 kotimaisista kokoillan dokumenttielokuvista ainoa, joka joutui verolliseksi. Tuottaja valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, mutta päätös ei muuttunut. Elokuvatarkastamossa todettiin, että selostustekstissä rahoittaja mainitaan viidesti, ja lisäksi sen nimi näkyy uutiskatkelmissa 60 kertaa. Tarkastamo määräsi poistettavaksi elokuvasta sata metriä, joista pieni osa myöhemmässä vaiheessa palautettiin. Poistettavia olivat muun muassa otsikot ”Venäjän hyökkäys Suomeen” sekä ”Suomalaiset saaneet paljon sotavankeja”. [2]
Rahoittajan jälki näkyy elokuvassa. Se alkaa kuvilla lehden kirjapainosta, ja sen jälkeen käydään läpi lehden alkuvaiheiden historiaa. Sen jälkeen elokuva jatkuu kuva-aineistolla, joka etenee vuosilukuotsikoin. Lopuksi elokuva palaa toimitukseen, jossa esitellään lehden johtoa.[3] Elokuvaa on esitetty joitakin kertoja televisiossa, ja vuonna 2009 se osallistui Tampereen elokuvajuhlille.[1]
Arviot muokkaa
Elokuva kiinnosti kriitikoita. Kokoomuslaisen Uuden Auran kriitikko Aake Jermo totesi, ettei kyseessä ollut tavanomainen mainoselokuva vaan ”mielenkiintoinen lyhytkuvista koottu kertauskurssi [– –] vuosisadan alkupuoliskon historiasta”. Vasemmistolehdissä kuitenkin otettiin kantaa elokuvan rahoittajan vaikutukseen elokuvan sisältöön siten, että lopputulos oli ”mainoselokuva”. U. G. Seppänen (Vapaa Sana) ilmaisi paheksuntansa voimakkaasti: ”On jo tavallisen huikeata, että yleisölle esitetään maksullisesti mainosfilmiä [– –] mutta todellista amerikkalaista saippuaoopperaa meidän maaperällämme, lyömätöntä ennätystä merkitsee näin eteen lyöty kokoillanmainos. [– –] Sama häikäilemättömyys ilmenee aineiston valinnassa.”[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Näin syntyi nykypäivä 1900–1950 Elonet. Esitykset, viitattu 3.2.2014
- ↑ Näin syntyi nykypäivä 1900–1950 Elonet. Taustaa, viitattu 3.2.2014
- ↑ Näin syntyi nykypäivä 1900–1950 Elonet. Sisältö, viitattu 3.2.2014
- ↑ Näin syntyi nykypäivä 1900–1950 Elonet. Lehdistöarviot, viitattu 3.2.2014