Myskimalva

putkilokasvilaji

Myskimalva (Malva moschata) on monivuotinen eurooppalainen malvakasvi, jota kasvatetaan yleisesti myös puutarhojen koristekasvina.

Myskimalva
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Malvakasvit Malvaceae
Suku: Malvat Malva
Laji: moschata
Kaksiosainen nimi

Malva moschata
L.[1]

Katso myös

  Myskimalva Wikispeciesissä
  Myskimalva Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

 
Valkokukkainen myskimalva.
 
Myskimalvan lohkohedelmä.

Myskimalva kasvaa 40–70 cm korkeaksi. Varsi on pysty ja hapsikarvainen. Lehden lapa on 5–7-osainen, liuskat 1–2 kertaa pariliuskaisia. Yksittäin lehtihangoissa olevat kukat ovat ruusunpunaisia tai valkoisia. Kukkaperät ovat hapsikarvaisia. Kukan ulkoverhiö on kolmelehtinen, teriö 4–5 cm leveä. Myskimalva kukkii Suomessa heinä-syyskuussa. Kiekkomaiset lohkohedelmykset ovat pitkä- ja valkokarvaisia ja sileitä. Kasvin lehdet tuoksuvat myskille, varsinkin niitä varovasti hierottaessa.[2][3]

Myskimalva muistuttaa suuresti ruusumalvaa (Malva alcea). Lajit voivat myös risteytyä keskenään, mutta risteymä (M. alcea × moschata) tuottaa hyvin vähän hedelmiä.[3]

Levinneisyys muokkaa

Myskimalvaa levinneisyysalue ulottuu Ranskasta läpi Keski-Euroopan Puolaan, Unkariin ja Länsi-Balkanille. Etelässä levinneisyysalue jatkuu Etelä-Italiaan ja Albaniaan saakka, pohjoisessa Britteinsaarille, Tanskaan, Norjan eteläosiin, Keski-Ruotsiin ja Etelä-Suomeen. Laji kasvaa harvinaisena myös Venäjällä ja Afrikan puolella Marokossa. Myskimalva on levinnyt ihmisen mukana laajoille alueille Yhdysvaltoihin.[3] Suomessa myskimalva on paikoitellen vakiintunut lajistoon pysyvästi. Runsaimmin sitä esiintyy villinä Ahvenanmaalla ja Lounais- ja Etelä-Suomessa. Satunnaisemmin lajia tapaa Oulun korkeudelle saakka.[2][4]

Elinympäristö muokkaa

Suomessa myskimalva on koristekasvi, joka helposti villiintyy kasvupaikoiltaan luontoon. Toisinaan se on myös tulokaslaji.[2] Villiintyneen myskimalvan kasvupaikat ovat usein mäkiä ja tienvarsia.[3]

Käyttö muokkaa

Myskimalvaa on vanhanajan perenna, jota yhä kasvatetaan yleisesti koristekasvina.[3] Muiden malvojen tapaan myskimalva on vanha lääkekasvi, jota on käytetty muun muassa yskänlääkkeenä ja kuhmujen hoitoon.[5] Varren kuituja on käytetty myös kehruussa.[3]

Lähteet muokkaa

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.

Viitteet muokkaa

  1. ITIS: Malva moschata (englanniksi) Viitattu 24.3.2011.
  2. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 222.
  3. a b c d e f Den virtuella floran: Myskmalva (ruotsiksi) Viitattu 24.3.2011.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Myskimalvan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 24.3.2011.
  5. Ålands flora 2010, s. 205.

Aiheesta muualla muokkaa