Mutualismi
Mutualismi on poliittinen ja taloudellinen aate, joka liitetään usein ranskalaiseen anarkistiin Pierre-Joseph Proudhoniin, vaikka sillä on juurensa kauempana työväenliikkeen historiassa. Mutualismi perustuu työarvoteoriaan, jonka mukaan tuottajan kuuluu saada työn tuotteesta täysi työn määrää vastaava korvaus, muuta pidetään riistona.
Mutualistit vastustavat lainanannosta, sijoittamisesta ja vuokrauksesta saavutettavia voittoja. He kannattavat vapaita markkinoita ja kannattavat työn tulosten yksityisomistusta. Mutualistit eivät kuitenkaan kannata esimerkiksi maan yksityisomistusta, koska maata ei ole kukaan valmistanut työllään. Heidän mukaansa maata voi "omistaa" vain käyttämällä sitä, Proudhon käytti termiä "possession", hallussapito.
Mutualistit uskovat työläisten omistamiin yrityksiin, osuuskuntiin. He haluavat luoda vastavoiman kapitalismille ja samalla synnyttää vaihtoehdon, joka vähitellen korvaa sen. Mutualistit ovat ”markkinasosialisteja" ja usein myös anarkisteja.
Kritiikkiä muokkaa
Vapaan markkinatalouden kannattaja George Reisman katsoo, että mutualismi kannattaa riistoa, koska se ei salli yksilön suojella maata, johon hän on sekoittanut työtään (esim. kesannolla olevaa peltoaan), ellei hän satu olemaan käyttämässä sitä. Reismanin mukaan tällaisen maan anastus on yksilön työn varkautta. Hänen mukaansa: "Mutualismi väittää vastustavansa työn riistämistä, minkä tahansa työn tuloksen varastamista. Kun on kyse maahan sekoitetun työn varastamisesta, mutualismi sulkee silmänsä riistäjän teolta."[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Iisakka, Mika: Osuuskunta-anarkismi eli mutualismi (Arkistoitu – Internet Archive). Väärinajattelija 1/2005.