Mustjärven työväentalo
Mustjärven työväentalo oli Asikkalan kunnan Mustjärven kylässä sijainnut työväentalo.
| Mustjärven työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Mustjärvi, Asikkala |
| Valmistumisvuosi | 1908 |
| Rakennuttaja | Mustjärven Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Historiaa
muokkaaMustjärven työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Vuonna 1908 yhdistys osti torpan. Ulkorakennuksesta muokattiin juhlasali, tuvasta ravintola. Työt tehtiin talkoilla. Yhdistyksen miesväki hoiti rakennustyöt, naiset toivat sammalta ja tilkitsivät hirsien rakoja.[1][2]
Yhdistyksen jäsenistöön kuului etenkin torppareita. Vuonna 1916 yhdistys ilmoitti SDP:n tilastoon, että sillä oli vain kolme jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen jäsenmäärä lähti väliaikaisesti kovaan kasvuun, ja Mustjärven työväenyhdistyksessä oli jopa toistasataa jäsentä.[2]
Sisällissodan aikaan talo oli takavarikossa, ja se saatiin takaisin vuonna 1919. Yhdistys liittyi Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen, ja se lakkautettiin vuonna 1923. Talo päätyi Suomen Ammattijärjestölle, joka puolestaan luovutti sen vuonna 1927 Maa-, metsä- ja uittotyöväen liiton osaston nro 4 käyttöön. Suomen Ammattijärjestö lakkautettiin ja talo suljettiin vuonna 1930 kommunistilakien nojalla. Myöhemmin se pakkohuutokaupattiin Mustjärven pienviljelijäyhdistykselle.[2][3]
Vuonna 1944 perustettiin SKP:n Mustjärven osasto, joka ryhtyi anomaan taloa itselleen. Vuonna 1949 anomus oli jälleen hylätty, ja talo pysyi pienviljelijäyhdistyksen omistuksessa.[3] Talon myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.
Toimintaa työväentalolla
muokkaaJo syyskuussa 1908 talolla päästiin viettämään Mustjärven ja Vuoren työväenyhdistysten yhteistä vuosijuhlaa. Ohjelmassa oli muun muassa viisiottelu ja 10 000 metrin juoksu sekä iltaohjelmana runonlausuntaa, puheita, näytelmiä ja tanssia.[4] Asikkalalaissyntyinen Eetu Salin puhui usein talolla.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
- ↑ a b c Blomstedt, Yrjö: Asikkalan historia. Asikkalan kunta, 1981. ISBN 951-99362-4-6.
- ↑ a b Työkansan Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 13.3.1949, no 61. Viitattu 15.11.2022.
- ↑ Raivaaja digi.kansalliskirjasto.fi. 4.9.1908, no 98. Viitattu 15.11.2022.
- ↑ Kansan Uutiset digi.kansalliskirjasto.fi. 16.3.1957, no 73. Viitattu 15.11.2022.