Musta sota
Musta sota tarkoittaa brittiläisten kolonialistien ja Tasmanian aboriginaalien välisiä konflikteja Tasmaniassa (tuolloin Van Diemenin maa) vuosina 1804–1830. Vajaassa 30 vuodessa britit surmasivat saarta 35 000 vuotta asuttaneen alkuperäiskansan, jonka suuruus oli 1800-luvun alussa noin 5 000 henkeä.
| Musta sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Australian rajaseutusotia | |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
500–1 000 |
5 000–10 000 soturia ja siviiliä | ||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
188 |
virallisten lukujen mukaan 327, muiden arvioiden mukaan 5 000-9 000 | ||||||||
Sodan lopussa tapahtui saaren silloisen kuvernöörin George Arthurin käskystä mustana linjana tunnettu yritys saartaa ja pakkosiirtää saaren viimeiset aboriginaalit 2 000 sotilaan muodostaman saartorenkaan avulla. Yritys epäonnistui ja sotilaat onnistuivat saamaan kiinni vain kaksi aboriginaalia. Koko yrityksen hinta oli 25 000 puntaa. Jo aiemmin Arthur oli tarjonnut aboriginaalien kiinniotosta viiden punnan palkkion aikuisesta ja kaksi puntaa lapsesta. Lopulta suurin osa aboriginaaleista siirrettiin Flindersinsaarelle Tasmanian pohjoispuolelle.
Lähteet muokkaa
- Rasismi (Racism) (Kolmiosaisen dokumenttisarjan toinen osa) Yle/BBC. Arkistoitu 15.3.2008. Viitattu 27.2.2008.
- Richard Nile, Christian Clerk: Cultural Atlas of Australia, New Zealand and South Pacific. New York: Facts On File, 1996. (englanniksi)