Mungo
Mungo (Herpestes edwardsi) on Intiassa ja sen naapurimaissa elävä mangustilaji.
| Mungo | |
|---|---|
 Mungo Hyderabadissa Intiassa |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Mangustit Herpestidae |
| Suku: | Mungot Herpestes |
| Laji: | edwardsi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Herpestes edwardsi |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Mungon levinneisyys |
|
| Alalajit [3] | |
|
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Mungon pää ja vartalo ovat yhteensä 36–45 cm pitkät. Pitkä, tuuhea häntä voi olla lähes yhtä pitkä. Turkki on tuuhea, karva karkeaa, mustan ja valkean kirjavaa. Silmien ja kuonon ympärillä on punaruskeaa karvaa.[4]
Lajin urokset ovat huomattavasti suurempia kuin naaraat.
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Mungoa tavataan alueella, joka ulottuu Turkista Arabian kautta Intiaan, Bhutaniin ja Bangladeshiin.[1]
Mungot elävät usein asutuksen lähellä, jopa kaupungeissa, ja kuivissa ja piikkisissä metsissä.[1]
Ravinto ja elintavat muokkaa
Mungot syövät hyönteisiä, äyriäisiä, matoja, lintuja, liskoja ja munia, mutta parhaiten ne tunnetaan kyvystään tappaa käärmeitä. Ne tappavat käärmeitä hämmästyttävän nopean väistämisrefleksin avulla. Kun käärme iskee, mungo hyppää sivuun ja iskee terävät hampaansa käärmeen niskaan eikä jätä saalista rauhaan, ennen kuin sen niska on varmasti katkennut. Mungot kykenevät tappamaan lähes minkä tahansa käärmeen, sen koosta riippumatta. Mungo ei ole immuuni käärmeiden myrkylle, mutta sen vastustuskyky on hieman vahvempi kuin muilla nisäkkäillä. Hyvä immuniteetti on seurausta mutaatioista eläinten nikotiinireseptoreissa; mutaatiot estävät käärmeen myrkyssä olevaa neurotoksiinia sitoutumasta reseptoreihin ja siten ehkäisevät myrkytystä. Lintuja saalistaessaan mungolla puolestaan on tapana tekeytyä kuolleeksi ja odottaa, että haaskalintu tulee liian lähelle syödäkseen sen, jolloin mungo hyökkää linnun kimppuun.lähde?
Mungot kesyyntyvät helposti ja niitä pidetään asunnoissa tuhoeläinten tappajina ja karkottajina.
Mungot voivat nähdä värejä, toisin kuin useimmat nisäkkäät, joilla on vain osittainen värinäkö.lähde?
Mungot on rauhoitettu Intiassa jo vuonna 1972, koska niitä metsästettiin turkkinsa takia. Salametsästys jatkuu edelleen. Niiden karvasta on tehty hienoja siveltimiä ja partasuteja.[5]
(Louis Sargentin maalaus vuodelta 1909)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Choudhury, A., Wozencraft, C., Muddapa, D., Yonzon, P., Jennings, A. & Geraldine, V.: Herpestes edwardsi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Herpestes edwardsi (TSN 726266) itis.gov. Viitattu 17.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Herpestes edwardsi Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 17.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Riaz Hussain and Tariq Mahmood: Comparative Ecology of Two Sympatric Mongoose Species (Herpestes javanicus and H. edwardsii) in Pothwar Plateau, Pakistan Pakistan J. Zool.. 2016. Viitattu 28.12.2021.
- ↑ Rachael Bale: The Cruel Business of Mongoose Hair Paintbrushes National Geographic. 2016. Viitattu 28.12.2021.