Tämä artikkeli käsittelee eläinlajia. Mungo on myös kunta Angolassa.

Mungo (Herpestes edwardsi) on Intiassa ja sen naapurimaissa elävä mangustilaji.

Mungo
Mungo Hyderabadissa Intiassa
Mungo Hyderabadissa Intiassa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Mangustit Herpestidae
Suku: Mungot Herpestes
Laji: edwardsi
Kaksiosainen nimi

Herpestes edwardsi
(E. Geoffroy Saint-Hilaire, 1818)

Synonyymit
  • Herpestes edwardsii [2]
Mungon levinneisyys
Mungon levinneisyys
Alalajit [3]
  • H. e. edwardsi
  • H. e. ferrugineus
  • H. e. lanka
  • H. e. montanus
  • H. e. nyula
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Mungo Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mungo Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Mungon pää ja vartalo ovat yhteensä 36–45 cm pitkät. Pitkä, tuuhea häntä voi olla lähes yhtä pitkä. Turkki on tuuhea, karva karkeaa, mustan ja valkean kirjavaa. Silmien ja kuonon ympärillä on punaruskeaa karvaa.[4]

Lajin urokset ovat huomattavasti suurempia kuin naaraat.

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Mungoa tavataan alueella, joka ulottuu Turkista Arabian kautta Intiaan, Bhutaniin ja Bangladeshiin.[1]

Mungot elävät usein asutuksen lähellä, jopa kaupungeissa, ja kuivissa ja piikkisissä metsissä.[1]

Ravinto ja elintavatMuokkaa

Mungot syövät hyönteisiä, äyriäisiä, matoja, lintuja, liskoja ja munia, mutta parhaiten ne tunnetaan kyvystään tappaa käärmeitä. Ne tappavat käärmeitä hämmästyttävän nopean väistämisrefleksin avulla. Kun käärme iskee, mungo hyppää sivuun ja iskee terävät hampaansa käärmeen niskaan eikä jätä saalista rauhaan, ennen kuin sen niska on varmasti katkennut. Mungot kykenevät tappamaan lähes minkä tahansa käärmeen, sen koosta riippumatta. Usein luullaan virheellisesti, että mungo olisi immuuni käärmeiden myrkylle, mutta tosiasiassa sen vastustuskyky on vain hieman vahvempi kuin muilla nisäkkäillä. Hyvä immuuniteetti on seurausta mutaatioista eläinten nikotiinireseptoreissa; mutaatiot estävät käärmeen myrkyssä olevaa neurotoksiinia sitoutumasta reseptoreihin ja siten ehkäisevät myrkytystä. Lintuja saalistaessaan mungolla puolestaan on tapana tekeytyä kuolleeksi ja odottaa, että haaskalintu tulee liian lähelle syödäkseen sen, jolloin mungo hyökkää linnun kimppuun.lähde?

Mungot kesyyntyvät helposti ja niitä pidetään asunnoissa tuhoeläinten tappajina ja karkottajina.

Mungot voivat nähdä värejä, toisin kuin useimmat nisäkkäät, joilla on vain osittainen värinäkö.lähde?

Mungot on rauhoitettu Intiassa jo vuonna 1972, koska niitä metsästettiin turkkinsa takia. Salametsästys jatkuu edelleen. Niiden karvasta on tehty hienoja siveltimiä ja partasuteja.[5]


 
Mungo vaanii kobraa
(Louis Sargentin maalaus vuodelta 1909)

LähteetMuokkaa

  1. a b c Choudhury, A., Wozencraft, C., Muddapa, D., Yonzon, P., Jennings, A. & Geraldine, V.: Herpestes edwardsi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Herpestes edwardsi (TSN 726266) itis.gov. Viitattu 17.12.2012. (englanniksi)
  3. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Herpestes edwardsi Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 17.2.2012. (englanniksi)
  4. Riaz Hussain and Tariq Mahmood: Comparative Ecology of Two Sympatric Mongoose Species (Herpestes javanicus and H. edwardsii) in Pothwar Plateau, Pakistan Pakistan J. Zool.. 2016. Viitattu 28.12.2021.
  5. Rachael Bale: The Cruel Business of Mongoose Hair Paintbrushes National Geographic. 2016. Viitattu 28.12.2021.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.