Morsionruusu (Rosa ’Juhannusmorsian’)[1] on Rosa Spinosissima-ryhmään eli tarhapimpinellaruusuihin kuuluva ruusulajike, jolla on puolikerrannaiset, keskeltä rosan ja reunoilta valkean sävyiset kukat. ’Juhannusmorsian’-nimen ruusu on saanut viehkeän ulkoasunsa ja kukinta-aikansa perusteella.[2] Ruusu on löytöruusu ja kuuluu Suomen historiallisiin ruusuihin.[3] Sen menestymisalue yltää Suomessa Rovaniemelle saakka (vyöhyke VII).

Rosa ’Juhannusmorsian’
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Rosoideae
Suku: Ruusut Rosa
Lajikeryhmä: Tarhapimpinellaruusut Rosa Spinosissima-ryhmä
Lajike: Rosa ’Juhannusmorsian’

Alkuperä

muokkaa

Ruusu on pimpinellaruusuihin kuuluva risteymä. Sen kantalajeja tai -lajikkeita ei tunneta. Ruusua tiedetään kasvatetun vuodesta 1954 lähtien Kaakkois-Suomessa Elimäen kirkonkylässä, jonne se oli tuotu Asikkalan Kurhilan kylästä. Vuonna 1982 se siirrettiin rivitalon tieltä Laukaan Vihtavuoreen. Vuonna 1986 ruusu toimitettiin Laukaan Tervetaimiasemalle, jossa se merkittiin KESKAS-rekisteriin tunnuksella K-0725. Lajikenimensä ’Juhannusmorsian’ ruusu sai vuonna 1995.[2][4]

Kuvaus

muokkaa

Morsionruusu kasvaa 1,5–1,8 metriä korkeaksi pensaaksi. Versot ovat pimpinellaruusujen tapaan pystyt, mutta kukkien painosta ne taipuvat usein maata kohti. Versoissa on runsaasti piikkejä – tyvellä enemmän, latvaosissa vähemman. Lehdet ovat himmeitä, keski- tai tummanvihreitä ja muistuttavat juhannusruusun lehtiä. Ruusu aloittaa kukintansa nuorena. Jo yksivuotiset taimet kukkivat. Kukinta alkaa kesäkuun loppupuolella ja kestää noin kaksi viikkoa. Kukat ovat puolikerrannaiset, halkaisijaltaan 5–6,5 cm ja sijaitsevat yksittäin. Terälehtiä on 15–20, ja niiden väritys muuttuu tyven kullankeltaisesta keskiosan vaaleanpunaiseen ja kärjen lähes valkeaan. Heteet ovat keltaruskeat. Nuppu on väriltään hennon punavioletti. Vasta-auenneen kukan tuoksu on mieto, miellyttävä ja makea, pohjatuoksu pimpinellaruusumainen, vivahteina sitruuna ja neilikka.[5] Runsaat kiulukat ovat halkaisijaltaan 1–1,5 cm, naurismaisia, tumman purppuran- ja ruskeanpunaisia. Ruusu kasvaa parhaiten valoisassa paikassa, runsasmultaisessa, vettä läpäisevässä hiekkamaassa. Lajike sietää hyvin auringon paahdetta ja kuivuutta. Se menestyy Suomessa kasvuvyöhykkeillä I–VII.[6][7][2][4]

Lähteet

muokkaa
  1. Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Rosa 'Juhannusmorsian' Finto.fi Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu. Viitattu 5.11.2020.
  2. a b c Henry Väre: Vuoden ruusu 2002: Rosa ’Juhannusmorsian’ Ruusulehden 1/2002 artikkeli Suomen ruususeuran internetsivuilla. Suomen ruususeura. Arkistoitu 9.11.2020. Viitattu 5.11.2020.
  3. Historialliset ruusut Suomessa – Artikkeli Simolan rosario. Viitattu 5.11.2020.
  4. a b 'Juhannusmorsian', morsionruusu Simolan rosario. Viitattu 5.11.2020.
  5. Taija Savilaakso: Pensasruusujen tuoksut. Rosa ’Juhannusmorsian ’ (Pimpinellifolia-ryhmä) morsionruusu. Sivu 33. Opinnäytetyö - Maisemasuunnittelun koulutusohjelma. Kevät 2011. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2021.
  6. Morsionruusu (Rosa Pimpinellifolia-ryhmä ’Juhannusmorsian’) Taimikko Ruhanen. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 5.11.2020.
  7. Morsionruusu ’Juhannusmorsian’ suomalainentaimi.fi. Viitattu 5.11.2020.