Monstranssi
Monstranssi on astia, jota käytetään katolisessa kirkossa siunatun ehtoollisleivän kantamiseen. Monstranssit otettiin käyttöön Ranskassa ja Saksassa 1300-luvulla, jolloin ne muotoiltiin pyhäinjäännöslippaiden kaltaisiksi. Astia kehittyi nykyisenkaltaiseen muotoonsa 1500-luvun aikana.[1]
Monstranssia käytetään ehtoollisleivän, hostian käyttämiseen seurakuntalaisille Kristuksen pyhän ruumiin kunnioittamiseksii. Ohut ehtoollisleipä kiinitetään pieneen kuunsirpin puotoiseen kiinikkeeseen (lat. lunula). Sitä ympäröi lasinen sylinteri tai lipas suojaamassa hostiaa.[2] Usein monstranssi on muotoiltu auringon tapaisesti, hostiaa ympäröi jalometalliset "säteet" kuin auringonsäteet.[3]
Monstranssi on keskiajan nuorin ehtoollisvälineisiin kuuluvista esineistä. Sitä käytetään erityisesti Kristuksen Pyhän Ruumin juhlana (festum Corpus Christi), jolloin monstranssia ja siinä olevaa hostiaa, Kristuksen ruumista kannetaan kulkueessa kirkon ulkopuolella.[2]
LähteetMuokkaa
- ↑ Monstrance Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Markus Heikkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla, s. 127,128. Otava, 2003. ISBN 951-1-15126-6S.
- ↑ G. Thomas Rayan: The Sacristy Manual, s. 117. Liturgy Training Publications, Archidicese of Chicago, 1993. ISBN 0-929650-92-1.