Mongolien hyökkäykset Kovaresmiaan
Mongolit miehittivät Kovaresmiaa vuodesta 1219 vuoteen 1221. Aika merkitsi mongolien vallan laajentumista islaminuskoisille alueille.
| Mongolien hyökkäykset Kovaresmiaan | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa mongolien hyökkäyksiä Keski-Aasiaan | |||||||
.PNG) Kovaresmian valtakunta vuosina 1190-1220.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
Mongolien alkuperäisenä tavoitteena ei ollut vallata Kovaresmiaa. Tšingis-kaani lähetti Kovaresmian hallitsijialle Muhammad II:lle tervehdyksen, jossa hän kohteli tätä vertaisenaan. Mongolien tavoitteena ollut vaeltajakansojen yhdistäminen oli tapahtunut suurelta osin väkivallattomasti ja lähes ilman aineellisia tappioita.
Kovaresmian valtaaminen ja lähes täydellinen tuhoaminen toivat mongoleille maineen verenhimoisina valloittajina. Lyhyen sodan aikana Tšingis-kaani käytti sodan välineinä armotonta taktiikkaa, epäsuoria hyökkäyksiä ja äärimmäistä kauhua.
Konfliktin tausta muokkaa
Karakitain valtakunnan kukistamisen jälkeen Mongolivaltakunnan rajat saavuttivat Kovaresmian valtakunnan. Alueen hallitsijana toiminut šaahi Ala ad-Din Muhammad oli vastikään saanut osan alueesta valtaansa. Hänellä oli myös kiistaa Bagdadin kalifin kanssa sillä šaahi kieltäytyi osoittamasta kunniaa kalifille islamin johtajana ja vaati tunnustusta oman valtakuntansa Sulttaanina. Tämä aiheutti levottomuuksia Kovaresmian valtakunnan etelärajalla. Samaan aikaan mongolit saavuttivat alueen. Tšingis-kaani näki Kovaresmian kiinnostavana kauppakumppanina ja jopa mahdollisena liittolaisena.
Šaahi suhtautui kuitenkin epäilevästi mongoleihin, ja šaahin Pekingissä sijainneen lähettilään viestit liioittelivat mongolien kaupunkia vallatessaan tekemiä julmuuksia. Joitakin vuosia aiemmin Bagdadin kalifi Al-Nasir oli yrittänyt saada aikaan sotaa Kovaresmian ja Mongolian välille.
Tšingis-kaani lähetti 500-miehisen karavaanin muodostamaan viralliset kauppasuhteet Mongolian ja Kovaresmian välille. Otrar kaupungin kuvernööri kuitenkin pidätti saapuneen karavaanin jäsenet väittäen, että karavaani oli salaliitto Kovaresmiaa vastaan. On kuitenkin epätodennäköistä, että karavaanissa oli mukana vakoilijoita.
Tšingis-kaani lähetti toisen ryhmän, joka koostui kolmesta suurlähettiläästä (yksi muslimi ja kaksi mongolia) tapaamaan šaahia ja vaatimaan karavaanin vapauttamista sekä Otrarin kaupungin kuvernöörin rankaisemista. Šaahi pakotti molemmat mongolit ajamaan partansa ja mestasi ryhmän muslimijäsenen ennen kuin lähetti nämä takaisin. Šaahi määräsi karavaanin jäsenet tapettavaksi. Tämän jälkeen Tšingis-kaani hyökkäsi Kovaresmian valtakuntaa vastaan.
