Molybdeenihappo
kemiallinen yhdiste
Molybdeenihappo (MoO3·H2O tai H2MoO4) viittaa kemiassa molybdeenitrioksidin hydraatteihin. Molybdeenihapoksi voidaan kutsua joko valkoista tai hieman kellertävää monohydraattia tai keltaista dihydraattia (MoO3·2H2O tai H2MoO4·H2O)[1][2][3]
| Molybdeenihappo | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | H2MoO4 |
| Moolimassa | 161,976 |
| Ulkomuoto | Valkoinen tai kellertävä kiteinen aine[1] |
| Sulamispiste | 300 °C |
| Tiheys | 3,1 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Huono |
Valmistus ja käyttö
muokkaaMolybdeenihappoa voidaan saostaa sen suoloista eli molybdaateista kuten natriummolybdaatista tai ammoniumheptamolybdaatista. Helpoiten muodostuu molybdeenitrioksidin monohydraatti ja dihydraattia muodostuu erityisesti typpihappoliuoksista pidemmän ajan kuluessa.[1][2][3]
Molybdeenihappoa voidaan käyttää kemianteollisuuden prosesseissa katalyyttinä sekä lasitteiden ja keraamisten aineiden valmistuksessa.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 208. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b N.N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 1010. 2nd Edition. Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4. (englanniksi)
- ↑ a b Roger F. Sebenik, A. Richard Burkin, Robert R. Dorfler, John M. Laferty, Gerhard Leichtfried, Hartmut Meyer-Grünow, Philip C. H. Mitchell, Mark S. Vukasovich, Douglas A. Church, Gary G. Van Riper, James C. Gilliland & Stanley A. Thielke: Molybdenum and Molybdenum Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 21.8.2014