Avaa päävalikko

Mitä kuuluu, Marja-Leena?

Leevi and the Leavingsin kappale
”Mitä kuuluu, Marja-Leena?”
Leevi and the Leavings
Singlen ”Mitä kuuluu, Marja-Leena?” kansikuva
Singlen tiedot
 Julkaistu 1978
 Tuottaja(t) Pekka Aarnio[1]
 Tyylilaji suomirock
 Kesto 03.42
 Levy-yhtiö Love Records
Listasijoitukset

Suomi 23. (lokakuu/1978) [2]

Leevi and the Leavingsin muut singlet

”Mitä kuuluu, Marja-Leena?”
1978
Sadan vuoden yksinäisyys
1978

Mitä kuuluu, Marja-Leena? on Leevi and the Leavingsin ensimmäinen single vuodelta 1978. Kappale on yksi yhtyeen tunnetuimmista. Singlen b-puolella on kappale ”Rakas Annika…”.

LuomistyöMuokkaa

Pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten ryhmä soitteli Iittalassa harrastemielessä useilla kokoonpanoilla. Rumpali Reijo Inna päätti muilta salaa lähettää kappaleen ”Mitä kuuluu, Marja-Leena?” Love Recordsiin kuunneltavaksi. Yhtye pääsi kesäkuussa 1978 levyttämään Helsinkiin.

Jo tuossa vaiheessa musiikki oli Gösta Sundqvistin tekemää. Singlellä Sundqvist laulaa ja soittaa kitaraa, Risto Paananen bassoa, Jari Malinen koskettimia ja Reijo Inna rumpuja. Sundqvist soittaa kappaleella lisäksi soolokitaraa. Singlen b-puolena on vähemmän tunnettu kappale ”Rakas Annika…”, jonka tulkitsee Reijo Inna. Singlen musiikkia voisi luonnehtia vanhaa tanssi-iskelmää muistuttavaksi popmusiikiksi, kuten yhtyeen muutakin alkuaikojen tuotantoa.

Juha Partasen Cyrano ja hullu koira -kirjassa kerrotaan, että kappaleen muusana olisi toiminut Gösta Sundqvistin rinnakkaisluokalla Etelä-Espoon yhteiskoulussa ollut Marja-Leena-niminen tyttö, johon Sundqvist oli ihastunut. Hän ei kuitenkaan saanut tunteilleen vastakaikua.[3]

JulkaisuMuokkaa

Musiikkinäytteet

”Mitä kuuluu, Marja-Leena?”

”Mitä kuuluu, Marja-Leena?” on Leevi and the Leavingsin ensimmäinen single, jota mainostettiin lehdissä Henkilökohtaista-palstalla hakemalla Marja-Leena-nimistä naista.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Koska yhtye ei alun perinkään keikkaillut ja vielä tuossa vaiheessa oli hyvinkin anonyymi, singleä arveltiin muun muassa Juice Leskisen tai Hectorin julkaisemaksi puolivitsiksi.[4] Tämän ensimmäisen singlen julkaisi vielä pian konkurssiin mennyt Love Records. Myöhemmin yhtyeen tuotantoa julkaisivat samojen henkilöiden johtamat Johanna, Pyramid Musiikki ja Johanna Kustannus.

Kannessa mainitaan esiintyjänä vain The Leavings, ja ”Leevi-mytologia” luotiin vasta tekoprosessin aikana. Kannelle on jo tuolloin ominaista Göstan laatima mielenkiintoinen levynkansityyli mainoskirjeineen. Levypomo Atte Blom on levyllä ”Leevi L” eli hoitaa puheosuudet.

VastaanottoMuokkaa

Pertti Ström nimitti kappaleen ”kuukauden kotimaiseksi a-puoleksi” Soundin 7. numerossa 1978. Hänen mukaansa kappale kuulosti aluksi ”teatterikoululaisten Juice-imitaatiolta” ja myöhemmin ”Hector-imitoinnilta”; ”Jos joku ei tahallaan ole pihistänyt Harman juttuja, niin sitten Heikki on itse kyhäillyt nämä ruokatunnillaan”. Joka tapauksessa hän piti kappaletta mukavana, ”puolinostalgisena poppina”.[5]

Kappale sijoittui 55. sijalle Rumban Suomirockin parhaat biisit -kriitikkoäänestyksessä vuonna 1998.[6]

VersiotMuokkaa

Lauluyhtye Jokerit versioi kappaletta vuonna 1978 albumilla Ykköshitit 1.[7]

LähteetMuokkaa

  • Partanen, Juha: Cyrano ja hullu koira: Nuoruusvuosia Leevi and the Leavingsin Gösta Sundqvistin kanssa: Muistelma. Espoo: Mediakasvo, 2006. ISBN 952-92-0973-8.
  • Luoto, Santtu: Raparperitaivas. Helsinki: Johnny Kniga, 2004. ISBN 951-0-29667-8.

ViitteetMuokkaa

  1. Luoto, Santtu 2004, s. 11.
  2. suomensinglelistat.blogspot.com suomensinglelistat.blogspot.com. Viitattu 28.7.2018. Suomi
  3. Partanen, Juha 2006, s. 160–161.
  4. Luoto, Santtu 2004, s. 12.
  5. Luoto, Santtu 2004, s. 23.
  6. Luoto, Santtu 2004, s. 153.
  7. Luoto, Santtu 2004, s. 157.