Millie MacKey
Millie MacKey oli varakas skotlantilainen, joka asui Pallasjärvellä Lapissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Hän tuli tunnetuksi erikoisista tempauksistaan. MacKeyn tempauksille oli ominaista että mikään hänen teettämänsä työ ei saanut tulla täysin valmiiksi ja rahaa piti kulua mahdollisimman paljon. Paikalliset ihmiset kutsuivat häntä nimillä Skotlannin äijä, Kotlannin pappa, Kotlannin äijä tai Skotlannin pappi. Hänen arveltiin olleen ammatiltaan kaivosinsinööri tai lääkäri.[1][2][3][4]
Millie MacKey asui Lapissa ensin Kemijärvellä mutta hän muutti sitten vuoden 1890 tienoilla Pallasjärvelle, jossa hän asui parinkymmenen vuoden ajan. Hän asui aluksi Aaron Mäykkysen talossa Pallasjärven rannalla mutta alkoi sitten rakennuttaa omaa taloaan. Pallasjärven rantaa valmistui kodanmallinen korkea kirkoksi kutsuttu rakennus sekä toinen kaksikerroksinen talo. MacKey purki molemmat rakennukset parin vuoden mutta kotarakennus jäi osittain purkamatta. MacKey harrasti Pallasjärvellä kalastusta ja metsästystä. MacKey raivautti pensaita Pallasjärveen laskevan Pyhäjoen varrelta, jotta hän olisi voinut helpommin onkia kaloja. Hän teetti Kemijärven Luusuan kylässä vanhasta kirkkoveneestä laivan tapaisen aluksen ja lähti kuljetuttamaan sitä metsiä pitkin Pallasjärvelle. Kuljetusta varten metsään täytyi hakata puista vapaa seitsemän metriä leveä linja Luusuasta Kittilän Alakylään MacKeyn maksaessa kaadettujen puiden arvon. Laivan kuljetus jäi kuitenkin kesken Kittilän Alakylässä kun laivaa kuljettaneet miehet lähtivät heinätöihin ja laiva jäi metsään lahoamaan. Työpalkat kuljetuksessa mukana olleille miehille MacKey maksoi vasta käräjöinnin jälkeen. Laivan kajuutan MacKey vedätti kuitenkin Pallasjärvelle. [1] [2][3][5]
Kun MacKey piti Kolströmin kaupassa myytyjen jauhoja liian kalliina hän osti jyvät paikalliselta talonpojalta ja kuljetti sitten lähimmälle Raattaamnkylässä sijainneelle myllylle jauhettaviksi. MacKey joutui kuitenkin kunnostamaan myllyn ennenkuin hän sai jyvät jauhetuiksi joten jauhot tulivat kalliiksi. MacKey työllisti paikallsia myös perustamalla Pallasjärven laivaston. Miehet hakivat kaarnapuita metsästä ja veistivät niistä kaarnalaivoja. Laivoihin lastattiin sitten naisten ja lasten leipomia savikakkuja muurahaisten toimiessa kaarnalaivojen miehistönä. Savi oli tuotu järven takaa MacKeyn sepällä teettämällä savireella.[1][2][3]
MacKey lähti Pallasjärveltä sairastuttuaan vakavasti ja muutti sitten ulkomaille. Toisen tarinan mukaan hän kuoli Muoniossa ja pyysi testamentissaan että hänen ruumiinsa poltetaan ja tuhka laitetaan pulloon. Hänen Pallasjärven rannalle rakennuttamansa kotarakennus oli pystyssä vielä 1930-luvulla. Pallastalon vanhan asuinrakennuksen kamarin seinät ja katto olivat myös vielä tuolloin tapetoituina The Times-lehden vuoden 1892 numeroilla.[1][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Discover Muonio : Skotlannin äijä
- ↑ a b c Yrjö Kari : Skotlannin äijä, Helsingin Sanomat, 08.07.1934, nro 179, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Aaro A. Nuutinen : Lapin lumoissa. WSOY 1933, luku 8. Pallas-Ounas, maamme ihanteellisin retkeilyseutu (Projekti Lönnrot)
- ↑ Erkki Wadenström : Kesäisiltä retkiltä. Tornionlaaksossa ja Länsi-Lapissa. "Kotlannin äijä", Helsingin Sanomat, 16.08.1925, nro 219, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Käynti Pallastunturilla, Suomen Urheilulehti, 01.06.1900, nro 3, s. 52, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kirjallisuutta muokkaa
- Aaro A. Nuutinen : Lapin lumoissa. WSOY 1933
- Acerbin keinosta Jerisjärven tielle. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 410, Rovaniemi 1992
Aiheesta muualla muokkaa
- Aaro A. Nuutinen : Pallas-Ounas. Tuleva luonnonsuojelualue, tuleva matkailukohde, Kansan kuvalehti, 28.10.1932, nro 44, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Paavo Alkio : Pallaksen poluilla, Kansan kuvalehti, 26.05.1934, nro 21, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Antti Hämäläinen : Lapin hylätyt kirkot, Suomen Kuvalehti, 19.12.1935, nro 51-52, s. 38, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kuka oli salaperäinen "Kotlannin äijä"?, Apu, 01.01.1939, nro 28, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot