Miklós Jancsó [miklo:š jantšo:] (29. syyskuuta 1921 Vác31. tammikuuta 2014[1] Budapest) oli unkarilainen elokuvaohjaaja.

Miklós Jancsó
Miklós Jancsó vuonna 2000.
Miklós Jancsó vuonna 2000.
Henkilötiedot
Syntynyt 29. syyskuuta 1921
Vác, Unkari
Kuollut 31. tammikuuta 2014 (92 vuotta)
Budapest, Unkari
Ammatti elokuvaohjaaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Jancsó nosti 1960-luvulla unkarilaisen elokuvan kansainväliseen maineeseen. Hänen kaikki elokuvansa käsittelevät historiallisia aiheita: niiden tapahtumat sijoittuivat Unkarin ja Itävalta-Unkarin kapinavuosiin sekä ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan.

Jancsón elokuvissa on runsaasti pitkiä, cinemascopena kuvattuja ottoja. Kamera seuraa etualalla käveleviä ihmisiä, zoomaa välillä pienen pieniin erikoislähikuviin ja vetäytyy sitten valtaviin laajakulmakuviin. Jancsón elokuvat muistetaankin erityisesti panoraamaotoista, joissa pienet ihmiset seisovat vasten avaraa unkarilaista pustaa – näkymää kutsutaan jancsólaiseksi maisemaksi. Jancsó vieraili Sodankylän elokuvajuhlilla vuonna 2002.[2]

Jancsón ohjaamia elokuvia ovat muun muassa Miehet ilman toivoa (1966), Punaiset ja valkoiset (1967), Hiljaisuus ja huuto (1967), Punainen psalmi (1972) ja Ihmisten paheet (1976).

LähteetMuokkaa

  1. Gorondi, Pablo: Hungarian Film Director Miklos Jancso Dies at 92 ABC News. 31.1.2014. Viitattu 31.1.2014. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  2. Tuuli, Markku: Hiljaisuus ja huuto. 1978.
    Kansallinen audiovisuaalinen arkisto.

Aiheesta muuallaMuokkaa


Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.