Mikko Viherjuuri
Mikko Ilmari Viherjuuri (s. 31. joulukuuta 1948 Helsinki) on suomalainen teatteriohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja. Hän on toiminut myös teatterinjohtajana. Viherjuuri on ohjannut Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Teatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa sekä useissa muissa teattereissa ympäri Suomen. Hän on työskennellyt myös Yhdysvalloissa.[3]
| Mikko Viherjuuri | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Mikko Ilmari Viherjuuri |
| Syntynyt | 31. joulukuuta 1948[1] Helsinki[2] |
| Ammatti |
käsikirjoittaja näyttelijä teatteriohjaaja |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1971– |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Ura muokkaa
Mikko Viherjuuren isä, mainostoimistoyrittäjä Matti Viherjuuri, oli toivonut pojasta yritykselleen jatkajaa, mutta poika valittiinkin Teatterikouluun.[4] Mikko Viherjuuri opiskeli Suomen Teatterikoulussa 1968–1971. Ammattiuransa hän aloitti Kuopion Yhteisteatterista 1971, mitä seurasi kiinnitys Oulun kaupunginteatteriin 1972–1975. Vuosina 1975–1985 Viherjuuri toimi näyttelijänä ja ohjaajana Tampereen Työväen Teatterissa. Vuosina 1985–1987 hän johti Kuopion kaupunginteatteria, ja sen jälkeen ryhtyi vapaaksi taiteilijaksi. Vuonna 1997 Viherjuuri alkoi johtaa Seinäjoen kaupunginteatteria. Pesti päättyi vuonna 2000, jolloin hän aloitti Tampereen Teatterin pääohjaajana.[2][3]
Uransa alussa Viherjuuri toimi pääasiassa näyttelijänä: hän näytteli muun muassa teoksissa Höpötintti, Kullervo, Nuori tohtori Finckelman ja Peter Pan.[2]
Uran edetessä Viherjuuri suuntautui ohjaamiseen. Hänen teatteriohjauksiaan ovat muun muassa Pirunnyrkki, Hinta, Tuhkimo, Sukuvika ja Älä pukeudu päivälliselle.[2][5] Viimeksi mainittu oli suuri menestys Tampereen Teatterissa: se sai 94 000 katsojaa 1990-luvun kuluessa. Ranskalaisfarssi teki paluun Tampereen Teatteriin 2014, silloinkin Viherjuuren ohjaamana.[5]
Viherjuuren näytelmäkäsikirjoituksia ovat muun muassa Naura nuori (1972) ja Pekka Pellen päivä (1986). Lisäksi hän on kirjoittanut erinäisiä näytelmiä yhteistyössä Seppo Parkkisen kanssa, kuten Prinsessa Ruusunen (2003).[3] Viherjuuri on kääntänyt koko joukon näytelmäkirjallisuutta, kuten Ray Cooneyn It Runs in The Family, joka sai Viherjuuren kääntämänä nimekseen Sukuvika. Se on esitetty useaan otteeseen teattereissa vuodesta 1994 alkaen, ja katsojia esityskerroille on kertynyt yhteensä yli 150 000. Cooneyn Funny Money sai Viherjuuren käännöksenä nimen Riemurahat, näytelmän ensi-ilta oli Porin Teatterissa maaliskuussa 1995. Neil Simonin ja Burt Bacharachin musiikkinäytelmä Promises, Promises sai Viherjuuren kääntämänä nimekseen Poikamiesboksi. Näytelmä sai ensi-iltansa Viherjuuren ohjaamana Tampereen Teatterissa syyskuussa 1999 ja katsojia 28 000.[5]
Viherjuuren kääntämistä näytelmistä erityisen menestynyt on myös Cooneyn farssi Out of Order, suomeksi Hulvaton hotelli. Viherjuuri ohjasi sen Jyväskylän kaupunginteatteriin elokuussa 1995. Näytelmä sai 71 esityskertaa ja 27 000 katsojaa. Seinäjoella pari vuotta myöhemmin katsojia kertyi lähes saman verran. Musiikkinäytelmä Punainen neilikka näyteltiin Viherjuuren ohjaamana ja kääntämänä Tampereen Teatterissa syksyllä 2001, jolloin se sai lähes 40 000 katsojaa.[5]
1970-luvulla Viherjuuri näytteli muutaman sivuosan suomalaisissa televisiotuotannoissa, kuten Kämppä (1970).[6] Vuonna 1990 Viherjuurella oli Iivo Paasion rooli Maria Jotunin tekstiin perustuvassa avioliittodraamassa Huojuva talo.[7]
Tuotanto muokkaa
Teatteriohjauksia muokkaa
- Naismetsä (Suomen Kansallisteatteri, 1987)
- Älä pukeudu päivälliselle (Tampereen Teatteri, 1993)
- Sukuvika (Seinäjoen kaupunginteatteri, 1994)
- Riemurahat (Porin Teatteri, 1995)
- Hulvaton hotelli (Seinäjoen kaupunginteatteri, 1995)
- Prinsessa Ruusunen (Tampereen Työväen Teatteri, 1995)
- Hinta (Seinäjoen kaupunginteatteri, 1996)
- Kaislikossa suhisee (Seinäjoen kaupunginteatteri, 1996)
- Peter Pan eli Poika joka ei halunnut kasvaa suureksi (Jyväskylän kaupunginteatteri, 1999)
- Poikamiesboksi (Tampereen Teatteri, 1999)
- Punainen neilikka (Tampereen Teatteri, 2001)
- My Fair Lady (Tampereen Teatteri, 2006)
- Puhdistus (Tampereen Teatteri, 2009)
- Kolmen pennin ooppera (Tampereen Teatteri, 2010)
- Hamlet (Tampereen Teatteri, 2013)
- Tuttiritari ja lohikäärmeen salaisuus (Tampereen Teatteri, 2017)
Käsikirjoituksia muokkaa
- Tanssi, sano Ortola, show (1971)
- Naura nuori (1972)
- Enten tenten höpötintti (1979)
Lähteet muokkaa
- Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5.
- Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu, 1983. ISBN 951-30-5727-5.
- Seppälä, Riitta; Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry, 1993. ISBN 951-31-0236-X.
Viitteet muokkaa
- ↑ Mikko Viherjuuri Elonetissä.
- ↑ a b c d Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 479
- ↑ a b c Mäkelä, Olli: Mikko Viherjuuri : ohjaaja Tampereenteatteri.fi. 2012. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Salonen, Marita: Teatterimuistoja #11: Mikko Viherjuuri Kulttuuritoimitus. 24.10.2021. Viitattu 21.1.2023.
- ↑ a b c d Viherjuuri Mikko Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Mikko Viherjuuri Elonetissä.
- ↑ Jakso 2: Huojuva talo (12) Yle Areena. 13.9.2018. Yleisradio. Viitattu 22.5.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
- Aamulehti: Kulttuuri : Vuokravaimo nosti tunteet pintaan: Käsikirjoittaja ja ohjaaja ajautuivat kiistaan kesäteatterissa : Ohjaaja Mikko Viherjuuri ällistyi käsikirjoittajan reaktiosta Porin Kirjurinluodon Vuokravaimossa. (15.6.2016) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Teatterimuistoja #11: Mikko Viherjuuri, videohaastattelu 15 min, Kulttuuritoimitus / YouTube.