Mikko Sisto
Mikko Johannes Sisto (22. maaliskuuta 1915 Ähtäri – 23. maaliskuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, jonka ura keskittyi Puolustusvoimien oppilaitosten ja sotilasläänien tehtäviin.
Sisto valmistui Kadettikoulun 20. kurssilta priimuksena 1938 sekä kävi sodan jälkeen Sotakorkeakoulun 1947.[1] Hän aloitti uransa nuorempana upseerina Pohjan rykmentissä ja toimi talvisodassa 3. prikaatin adjutanttina ja komppanianpäällikkönä. Kadettikoulussa kouluttjana hän toimi sekä välirauhan aikaan että 1942–1944. Jatkosodan alussa 1941–1942 Sisto toimi erillisessä pataljoonassa komppanianpäällikkönä. Vuonna 1944 Sisto sijoitettiin JR 15:n esikuntapäälliköksi.
Vuonna 1945 Sisto toimi Satakunnan sotilasläänin esikunnassa toimistoupseerina. Sotakorkeakoulun jälkeen hän työskenteli toimistoesiupseerina Pääesikunnassa 1947–1954. 6. prikaatissa hän toimi pataljoonankomentajana 1954–1955. Seuraavaksi hän opetti Sotakorkeakoulussa 1955–1957. Kymen jääkäripataljoonan komentajuus oli vuorossa 1957–1958 sekä Porin Prikaatin komentajuus 30-4.1958-18.10.1958. Kadettikoulua Sisto johti vuodet 1958–1961. Osastopäällikkönä pääesikunnassa hän toimi 1961–1962. Sotakorkeakouluun hän oli sijoitettuna johtajana apulaisena 1962–1964 sekä johtajana 1964–1968. Savo-Karjalan sotilaslääniä Sisto komensi 1968–1970 sekä Pohjois-Suomen sotilaslääniä 1971–1974.
Ylennykset: vänrikki 1938, luutnantti 1940, kapteeni 1942, majuri 1944, everstiluutnantti 1955, eversti 1958, kenraalimajuri 1964, kenraaliluutnantti 1971. [2]