Mikko Sipilä

suomalainen aerosolitutkija ja ilmakehätieteilijä, apulaisprofessori

Mikko Juhani Sipilä (s. 20. syyskuuta 1978 Tampere) on suomalainen ilmakehätieteilijä,[3] joka toimii apulaisprofessorina Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR) (10/2015-). Hän johtaa uusien ilmakehän kaasuista syntyvien hiukkasten muodostumiseen ja massaspektrometriaan keskittynyttä tutkimusryhmää. Syntyvät pienhiukkaset voivat vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja edelleen ilmastoon.[1][4][5]

Mikko Sipilä
Henkilötiedot
Syntynyt20. syyskuuta 1978 Tampere (ikä 45)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti ilmakehätieteen apulaisprofessori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FM 2006, FT (fysiikka) 2010)[1]
Instituutti Helsingin yliopisto
Palkinnot Aerosolitutkimusseuran palkinto (2011), GaEF “Marian Smoluchowski Award for Aerosol Research” (2017), Highly Cited Researcher (Geophysics; Clarivate Analytics, 2018 & 2019)[1][2]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Sipilä valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2006 ja tohtoriksi 2010 (fysiikka). Hänen englanninkielinen artikkeliväitöskirjansa oli otsikoitu Insights into Atmospheric Nucleation.[1][6] Väitöskirjatyössään hän kehitti uusia mittaustekniikoita kooltaan alle 3 nanometrin suuruisten molekyyliryppäiden mittaamiseksi; näin pieniä aerosolihiukkasia ei aiemmin oltu osattu mitata. Väitöskirjatyössä kehitettyjä tekniikoita ja mittauslaitteita sovellettiin ilmakehämittauksiin ja laboratoriokokeisiin. Sipilän kehittämät mittausmenetelmät tuottivat oleellisesti uutta tietoa sekä kenttä- että laboratoriomittauksista, ja selvittivät rikkihapon keskeistä roolia ilmakehän hiukkasten nukleaatiossa.[6]

Tutkijana Sipilä on ollut mukana useissa johtavissa tiedelehdissä (kuten Nature ja Science) julkituoduissa ja runsaasti viitatuissa tutkimusartikkeleissa.[7] Vuonna 2019 (ja 2018) Sipilä on ollut arvostetulla maailman viitatuimpien tutkijoiden 2019 Highly Cited Researchers -listalla geotieteiden aihepiiristä.[2][1] Tunnustus pohjautuu analyytikkayritys Clarivaten ylläpitämään Web of Science -julkaisutietokantaan.[2][8] Marraskuussa 2019 julkaistuun luetteloon oli valittu yhteensä noin 6 200 tutkijaa, joista 3 700 oli ryhmitelty johonkin 21:stä selvityksessä mukana olleesta tieteenalaryhmästä ja 2 500 oli poikkitieteellisten aihepiirien tutkijoita. He kaikki kuuluvat tieteenalaryhmässään viitatuimman prosentin joukkoon kaikista julkaisutietokannassa mukana olevista alan tutkijoista.[8]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Mikko Sipilä (Henkilöprofiili HY:n tutkimusportaalissa, researchportal.helsinki.fi) Helsingin yliopisto. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  2. a b c 2019 Highly Cited Researchers (2019 Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla hakukenttään "Region" maanimi "Finland" voi hakea kotiorganisaatioltaan Suomessa toimivat tieteilijät) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  3. Curriculum Vitae - Sipilä, Mikko Juhani (pdf) 1.1.2019. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Arkistoitu 30.12.2019. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  4. Anu Karttunen: Hiukkastutkija Mikko Sipilä tutkii Huippuvuorilla pilvien ytimiä - karuissa oloissa analysaattori rakennetaan vaikka appelsiinista Talouselämä, talouselama.fi. 13.5.2017. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  5. Jukka Hämäläinen: Suomalainen tutkii miljoonarahoituksella kaasun prosessoitumista pilveksi Helsingin Uutiset, helsinginuutiset.fi. 13.5.2017. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  6. a b Mikko Sipilä: Insights into atmospheric nucleation (ISBN 978-952-5822-20-5 (pdf); PhD thesis / Univ. of Helsinki; julkaistu sarjassa Report series in aerosol science, ISSN 0784-3496; n:o 111. Tiivistelmä ja koko väitöskirja saatavilla via http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5822-20-5)+ 2010. Helsinki: Finnish Association for Aerosol Research (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  7. Mikko Sipilä. Highly cited Researcher (Academic), University of Helsinki Publons/ Web of Science, publons.com. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  8. a b Highly Cited Researchers - Methodology (Viitatuimmat tieteilijät. metodiikka) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa