Mihkel Veske
Mihkel Veske (28. tammikuuta 1843 – 16. toukokuuta 1890[1]) oli virolainen kielitieteilijä.
Veske oli opettajana Kazanissa vuodesta 1886 suomalais-ugrilaisessa kieliopissa. Hän julkaisi virolaisia kansanlauluja, kielen fonetiikkaa ynnä muuta. Hänen tutkimuksensa suuntautui suomalais-ugrilaisten kielten kontakteihin slaavilaisiin kieliin.[2]
Veske erosi 1806 Tarton lukion kolmannelta luokalta ja lähti Leipzigiin valmistuakseen lähetyssaarnaajaksi mutta suorittikin 1867 tutkinnon päästäkseen Leipzigin yliopistoon, jossa hän opiskeli kielitiedettä ja suoritti vertailevan kielitieteen tohtorin tutkinnon 1872. Veske palasi 1873 kotimaahan, jossa hänet seuraavana vuonna nimitettiin Tarton yliopistoon viron kielen lehtoriksi. Hän teki 1885–1887 opintomatkan Unkariin, ja sen jälkeen hänet nimitettiin 1887 Kazanin yliopistoon suomalais-ugrilaisten kielten opettajaksi. Veske toimitti 1884–1885 yleistajuista kuukausilehteä Oma Maa, johon hän myös kirjoitti. Hän kirjoitti myös laulutekstejä.[3]
Suomennettu tuotanto
muokkaa- Kaunis olet, synnyinmaa! (Ilus oled, isamaa!) suom. sanat Tuntematon. Muun muassa teoksessa Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta, Helsinki : Tammi, 1999 ISBN 978-951-31-4407-4 (säveltäjä Karl August Hermann)
Lähteet
muokkaa- ↑ Veske, Mihkel Eesti biograafiline andmebaas ISIK, viitattu 29.3.2024 (Archive.org) (viroksi)
- ↑ Facta 10 (1971)
- ↑ Weske, Muhkal Tietosanakirja. Osa 10, palsta 1073. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
Aiheesta muualla
muokkaa- Sitaatteja aiheesta Mihkel Veske Wikisitaateissa (viroksi)
- Mihkel Veske Estonian Writers' Online Dictinary (englanniksi)