Mihail Maratovitš Fridman (ven. Михаил Маратович Фридман, s. 21. huhtikuuta 1964 Lviv, Ukraina, Neuvostoliitto) on venäläinen oligarkki. Hän on yksi Alfa Group -konsernin pääomistajista ja hallituksen puheenjohtaja. Yrityksen toimialoja ovat öljy, vähittäiskauppa, telekommunikaatio ja pankkitoiminta. Fridmanilla on vahvat siteet Venäjän poliittisen johtoon Kremliin, ja yksi hänen entisistä alaisistaan työskentelee presidentti Vladimir Putinin neuvonantajana.

Mihail Fridman
Михаил Маратович Фридман
Mihail Fridman vuonna 2015.
Mihail Fridman vuonna 2015.
Henkilötiedot
Muut nimet Mihail Maratovitš Fridman
Syntynyt21. huhtikuuta 1964 (ikä 60)
Neuvostoliitto Lviv, Ukraina, Neuvostoliitto
Kansalaisuus Venäjä venäläinen
Israel israelilainen
Ammatti liikemies
Aiheesta muualla
Kotisivu

Liike-elämän aikakauslehti Forbes listasi maaliskuussa 2007 hänet maailman 45. rikkaimmaksi henkilöksi. Fridman on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.[1] Fridmanilla on myös Israelin kansalaisuus.[2]

Koulutukseltaan Fridman on tekniikan kandidaatti, joka valmistui Moskovan teräs- ja sulattamoinstituutista.

Alfa Group

muokkaa

Fridman perusti Alfa Groupin vuonna 1999 yhdessä German Hanin ja Aleksei Kuzmitsovin kanssa.

Vuonna 2003 Alfa Group sulautti öljy-yhtiö TNK:n yhteen brittiläisen BP:n kanssa. Uuden yhtiö nimeksi tuli TNK-BP. Vuonna 2007 yhtiöllä oli vaikeuksia kaasukenttälupien kanssa Siperiassa. BP voi joutua myymään osuudesta Venäjän kansallisille öljy-yhtiöille.[3][4]

Alfa Group toimii aktiivisesti telekommunikaatiossa. Se osti 13 prosentin osuuden Turkin suurimmasta mobiilioperaattorista Turkcellistä. Toisena kilpailevana ostajana on ollut TeliaSonera. Alfa Group omistaa mobiilioperaattoreita Venäjällä (Beeline ja Megafon). Lisäksi omistusta löytyy Ukrainassa Kyivstar, Yhdysvalloissa Golden Telecom sekä Uzbekistanissa Buztel ja Uzmacom.

Lähteet

muokkaa
  1. #45 Mikhail Fridman. Forbes. 8.3.2007. Arkistoitu 22.5.2007. Viitattu 3.6.2007. (englanniksi)
  2. Event Recap: Mikhail Fridman, What does it take to become an entrepreneur? Yale University. 3.11.2017. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
  3. Russian regulators have BP in their sights The Economist. 24.5.2007. Viitattu 3.6.2007. (englanniksi)
  4. Raivio, Jyri: Venäjä kaappaa isoa kaasukenttää Siperiassa. Helsingin Sanomat. 21.5.2007. Arkistoitu 24.5.2007. Viitattu 3.6.2007.

Aiheesta muualla

muokkaa