Micky Axton
Mildred Darlene ”Micky” Axton (o.s. Tuttle; 8. tammikuuta 1919 Coffeyville, Kansas, Yhdysvallat – 6. helmikuuta 2010 Eden Prairie, Minnesota, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen lentäjä ja opettaja. Hän kuului toisen maailmansodan aikana Women Airforce Service Pilots -järjestöön (WASP), joka lensi Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien lentokoneita muissa kuin taistelutehtävissä. WASP:stä erottuaan hän työskenteli koelentäjänä Boeingilla, jossa hän lensi ensimmäisenä naisena B-29 Superfortress -pommikonetta.
| Micky Axton | |
|---|---|
 Axton vuonna 1993 taustallaan AT-6 Texan -kone. |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Mildred Darlene Axton |
| Syntynyt | 8. tammikuuta 1919 Coffeyville, Kansas, Yhdysvallat |
| Kuollut | 6. helmikuuta 2010 (91 vuotta) Eden Prairie, Minnesota, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | Yhdysvallat |
| Ammatti | lentäjä, opettaja |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Yhdysvallat |
| Palvelusvuodet | 1943–1944 |
| Taistelut ja sodat | toinen maailmansota |
| Joukko-osasto |
Women’s Flying Training Detachment Women Airforce Service Pilots |
Varhaiset vuodet muokkaa
Mildred Darlene Axton (omaa sukua Tuttle) syntyi Coffeyvillessä Kansasissa 8. tammikuuta 1919.[1] Hän pääsi lentämään ensimmäistä kertaa vuonna 1929 naapurinsa kyydissä, joka lennätti halukkaita Curtiss Jenny -kaksitasollaan yhden dollarin hintaan, ja tykästyi lentämiseen.[2][3]
Valmistuttuaan high schoolista Axton aloitti opinnot Coffeyville Community College -opistossa. Hän siirtyi myöhemmin Kansas State University -yliopistoon opiskelemaan kemiaa ja matematiikkaa ja valmistui vuonna 1940 opettajaksi. Valmistumisensa jälkeen hänet hyväksyttiin Civilian Pilot Training Program -koulutusohjelmaan, jossa koulutettiin lentäjiä mahdollisen sodan varalle. Opetus tapahtui Coffeyville Community Collegella, jossa Axton opetti omien opintojensa ohella matematiikkaa ja kemiaa sekä valmensi väittelyjoukkuetta. Axton sai lentolupakirjansa vuonna 1940, ja hänen isoisoäitinsä vaati päästä matkustajaksi hänen ensimmäiselle lennolleen lupakirjan saamisen jälkeen.[1][2][4]
Axton meni 1940-luvun alkuvuosina naimisiin Wayne Axtonin kanssa, ja pariskunta sai tyttären.[2][3]
Sotavuodet muokkaa
Saatuaan kirjeen veljeltään Ralphilta, joka palveli hävittäjälentäjänä Tyynellämerellä, Axton päätti vuonna 1943 tehdä osansa Yhdysvaltojen sotaponnistelujen hyväksi. Veli kertoi kirjeessä Guadalcanalin taistelusta ja yhdysvaltalaisjoukkojen kärsimistä raskaista tappioista. Lentäjä Jacqueline Cochran lähetti Axtonille kutsun Women’s Flying Training Detachment -ohjelmaan (WFTD), jonka tarkoitus oli kouluttamalla naisista lentäjiä muihin kuin taistelutehtäviin vapauttaa mieslentäjiä rintamalle. Axton pyysi vanhempansa hoitamaan yksivuotiasta tytärtään ja matkusti Topekaan. Lääkärintarkastuksen läpäistyään hän matkusti Texasiin, jossa hän aloitti WFTD:n koulutuksen toukokuussa 1943.[3][2][1][5]
Axton valmistui koulutuksesta marraskuussa 1943.[5] Koulutuksen aikana, elokuussa 1943, WFTD oli yhdistynyt siirtolentoja lentäneen Women’s Auxiliary Ferrying Squadronin (WAFS) kanssa uudeksi Women Airforce Service Pilots -järjestöksi (WASP). Valmistumisensa jälkeen Axton sijoitettiin Pecosin lentotukikohtaan Texasiin, jossa hänestä tuli yksi ensimmäisistä naispuolisista koelentäjistä. Hänen tehtävänään oli koelentää A-20 Havoceja, B-25 Mitchellejä ja B-26 Maraudereja ennen niiden hyväksymistä aktiiviseen palveluskäyttöön.[1][3]
Axton erosi WASP:stä huhtikuussa 1944, koska hänen äitinsä oli sairastunut eikä enää voinut huolehtia hänen tyttärestään.[3]
Sodan jälkeen muokkaa
WASP:stä erottuaan Axton muutti Wichitaan, jossa hänet palkattiin Boeingille koelentoinsinööriksi. Hän lensi mukana kehitteillä olleen B-29 Superfortressin kyydissä ja analysoi sen lentodataa. Koelennolla 4. toukokuuta 1944 koelento-osaston johtaja kutsui Axtonin kesken lennon lentämään konetta. Hänestä tuli ensimmäinen Superfortressia lentänyt nainen, joskin koelento-ohjelman luottamuksellisuuden vuoksi hän ei voinut aluksi kertoa saavutuksestaan kuin aviomiehelleen.[2][3] Vuosina 1958–1969 Axton opetti East High Schoolissa Wichitassa biologiaa, luonnontieteitä, ilmailua ja väittelyä.[1][6] Axtonit saivat sodan jälkeen toisen lapsen.[2]
Axton oli yli 40 vuoden ajan aktiivinen jäsen Yhdysvaltain vanhoja sotilaskoneita ylläpitävässä ja lentävässä Commemorative Air Force -järjestössä (CAF). Hän pääsi lokakuussa 1991 lentämään B-29 Superfortressia uudelleen, kun hän oli mukana siirtämässä restauroitua B-29:ää CAF:lle Wichitaan. CAF:n PT-23-koulukone on nimetty hänen mukaansa ”Miss Mickyksi”. Hän oli aktiivinen myös naislentäjien Ninety-Nines-järjestössä sekä OX-5 Aviation Pioneers -järjestössä.[2][3][6]
Aviomiehensä Waynen kuoltua vuonna 1998 Axton muutti Minnesotaan ollakseen lähempänä tytärtään. Hänen oli tarkoitus osallistua maaliskuussa 2010 tilaisuuteen, jossa WASP:n entisille lentäjille myönnettiin Kongressin kultamitali. Axton kuitenkin kuoli lyhyen sairauden jälkeen Minnesotan Eden Prairiessä 6. helmikuuta 2010. Hänet on haudattu Wichitaan miehensä viereen.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Mildred “Micky” Axton CAF Rise Above. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Molene, John: Famed Eden Prairie aviator Micky Axton remembered 17.2.2010. Eden Prairie News. Arkistoitu 25.7.2010. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Dumovich, Eve: A real trailblazer: Meet Micky Axton, the 1st B-29 woman pilot Boeing Frontiers. Toukokuu 2006. Boeing. Arkistoitu 12.3.2015. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Tundel, Nikki & Baran, Madeleine: 65 years later, female WWII test pilots finally recognized 13.8.2009. St. Paul: MPR News. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b WASP Class 43-W-7 Women Airforce Service Pilots Official Archive. Texas Woman’s University. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Mildred "Micky" Axton Commemorative Air Force. Arkistoitu 19.11.2008. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Micky Axton Wikimedia Commonsissa
