Mustahuulikobra
Mustahuulikobra eli metsäkobra[2] (Naja melanoleuca, sensu lato) on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävä viiden kobralajin muodostama lajikompleksi. Se on hyvin myrkyllinen, mutta se ei pysty sylkemään myrkkyä. Mustahuulikobra on suurin kobra, ja voi kasvaa jopa kolme metriä pitkäksi.
| Mustahuulikobra | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Myrkkytarhakäärmeet Elapidae |
| Suku: | Kobrat Naja |
| Laji: | melanoleuca |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Naja melanoleuca, sensu lato |
|
| Lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Mustahuulikobraa pidettiin aiemmin yhtenä lajina (Naja melanoleuca), mutta tutkimukset ovat osoittaneet sen todellisuudessa edustavan viittä eri kryptistä lajia. Lajit Naja melanoleuca, Naja guineensis, Naja savannula ja Naja subfulva elävät Afrikan mantereella ja niiden levinneisyydet menevät osittain päällekkäin.[3] Lisäksi São Tomén saarella Guineanlahdella elää laji Naja peroescobari, jota aiemmin pidettiin saarelle istutettuna tavallisena mustahuulikobrana.[3][4]
Ulkonäkö ja koko muokkaa
_crossing_the_lake_..._(31657005237).jpg)
Mustahuulikobriin kuuluvat maailman suurimmat kobrat.[4] Suurin mitattu pituus on jopa 3,2 metriä,[5] mutta keskimäärin mustahuulikobrat ovat 1,4–2,2 metrin pituisia.[6] Mustahuulikobrilla on melko suuri pää, jonka sivuilla on mustia ja valkoisia kuvioita. Käärmeen väri vaihtelee maantieteellisestä sijainnistaan riippuen mustan, ruskean ja mustanruskean välillä.[6] Länsi-Afrikan savanneilla tavattava mustan ja keltaisen juovikas muunnos on lajia Naja savannula.[2][3][6] Leuka, kaula ja vatsa ovat kermanväriset, valkoiset tai keltaiset.[6]
Myrkky muokkaa
Lajien myrkky on erittäin voimakasta, ja mustahuulikobrat ovatkin neljänneksi myrkyllisimpiä kobria.[4] Myrkkyrauhaset ovat niin suuret, että yhdessä puraisussa on jopa 150 ml myrkkyä. Näin suuri myrkkyannos riittäisi tappamaan viidestä kahdeksaan ihmistä tai noin tuhat rottaa. Myrkky koostuu lähinnä kardiotokoksiinista, entsymaattisista proteiineista ja eri entsyymeistä.
Levinneisyys muokkaa
Mustahuulikobria elää muun muassa Etelä-Afrikassa, Swazimaassa, Mosambikissa, Tansaniassa, Zimbabwessa ja Keniassa sekä muualla Saharan eteläpuolella.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Jallow, M., Penner, J., Rödel, M.-O., Luiselli, L., Chippaux, J.-P., Gonwouo, N.L., Kusamba, C. & Zassi-Boulou, A.-G.: Naja melanoleuca, sensu lato IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 685. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.
- ↑ a b c Wüster, Wolfgang & Chirio, Laurent & Trape, Jean-François & Ineich, Ivan & Jackson, Kate & Greenbaum, Eli & Barron, Cesar & Kusamba, Chifundera & Nagy, Zoltán & Storey, Richard & Hall, Cara & Wüster, Catharine E. & Barlow, Axel & Broadley, Donald G.: Integration of nuclear and mitochondrial gene sequences and morphology reveals unexpected diversity in the forest cobra (Naja melanoleuca) species complex in Central and West Africa (Serpentes: Elapidae). Zootaxa, 1.8.2018, 4455. vsk, nro 1, s. 68–98. Magnolia Press. doi:10.11646/zootaxa.4455.1.3. ISSN 1175-5334. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Davis, Josh: Researchers Discover What Could Be The Largest Species Of Cobra In The World IFLScience. 28.9.2017. Viitattu 3.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Chippaux, Jean-Philippe & Jackson, Katherine: Snakes of Central and Western Africa, s. 128. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2019. ISBN 9781421427201. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 24.5.2019). (englanniksi)
- ↑ a b c d Fitch, Holly: Naja melanoleuca (Black and White Cobra) Animal Diversity Web. 2017. Viitattu 3.8.2018. (englanniksi)
- ↑ dangerous animals-kirja,Greenwich 2004
Aiheesta muualla muokkaa
- ITIS: Naja melanoleuca (englanniksi)
- The University of Adelaide, Australia, Clinical Toxinology Resources: Naja melanoleuca (englanniksi)