Avaa päävalikko
Saint-Gobainin valimo Merstolantien varrella.

Merstola on yksi Harjavallan kaupunginosista. Se sijaitsee noin kaksi kilometriä keskustan kaakkoispuolella valtatie 2:n ja Kokemäenjoen rajaamalla alueella. Asukkaita Merstolassa on noin 800.[1]

YleistäMuokkaa

 
Satakunnantien (yhdystie 2463) ja Merstolantien risteys.

Merstola oli Harjavallan kunnan tasaveroinen keskus kirkonkylän kanssa aina 1950-luvulle saakka, jolloin kuntakeskus alkoi paikkakunnalle perustetun suurteollisuuden myötä keskittyä nykyiselle paikalleen.[1] Merstolan rakennuskanta koostuu pääosin 1950–1980-lukujen pientaloista sekä teollisuusrakennuksista.

Kaupunginosassa sijaitsee Harjavallan sairaala, joka on vuonna 1903 perustettu psykiatrinen sairaala sekä kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin kokoelmien pohjalta syntynyt Emil Cedercreutzin museo. Cedercreutz rakennutti Harjulaksi nimeämänsä taiteilijakodin Kokemäenjoen rantaan vuonna 1914. Uusia museorakennuksia on valmistunut muun muassa 1971 ja 1996.

Merstolassa toimii useita PK-yrityksiä. Suurimpia työllistäjiä ovat keittiö- ja toimistokalusteita valmistava Puustelli Group, Niemisen Valimo sekä Saint-Gobain Pipe Systems (entinen Satakunnan Valu). Kaupunginosa on myös tunnettu Bandidos-moottoripyöräjengin kerhotalosta.[2] Aivan Merstolan tuntumassa valtatie 2:n eteläpuolella on Hiittenharjun ulkoilu- ja virkistysalue, jossa sijaitsee lisäksi hotelli sekä huoltoasema.

Entisiä rakennuksia ja rakennelmiaMuokkaa

Merstolassa on aikoinaan toiminut useita kauppoja, sekä pankki ja oma postitoimipaikka. Viimeinen lähikauppa lopetti toimintansa vuonna 2008. Harjavallan rautatieasema sijaitsi alun perin Merstolassa. Vuonna 1952 uuden rautatieaseman valmistuttua keskustaan, nimettiin asema Merstolan asemaksi. Liikennöinti asemalle lopetettiin 1970-luvulle tultaessa ja se purettiin myöhemmin 1980-luvulla. 1900-luvun alussa rakennettu asema kärsi pahoja vaurioita sisällissodan aikana punaisten räjäytettyä sen.[3]

Harjavallan leirintäalue sijaitsi Emil Cedercreutzin museon vieressä Kokemäenjoen rannassa. Se lopetti toimintansa 1980-luvun jälkipuoliskolla. Merstolassa olivat myös 1970-luvulla tulipalossa tuhoutunut Harjavallan Nuorisoseuran talo sekä vuonna 1909 valmistunut Harjavallan työväenyhdistyksen työväentalo Kotipirtti, joka purettiin 1980-luvulla.[4]

MuutaMuokkaa

Kirjailija Emil Nervander vietti viimeiset elinvuotensa Merstolassa, jossa hän myös kuoli vuonna 1914. Hänen kunniakseen on pystytetty muistomerkki, jonka mukaan on myös nimetty Nervanderinkiventie-niminen katu.[5]

LähteetMuokkaa

  • Harjavallan kaupungin kotisivut
  • Harjavalta – kuvateos jokivarren kaupungista. Oy Harjavallan Kustannus, 1982.
  • Vanhaa Harjavaltaa. Harjulan kilta ry, 1953.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Karhuseutu ry – Merstolan kyläsuunnitelma 2006–2013 Viitattu 6.1.2012.
  2. Bandidosin tiloissa ammuskellut pidätetty 20.11.2007. MTV3. Viitattu 6.1.2012.
  3. Harjavallan historiaa Jukka Joutsi. Viitattu 6.1.2012.
  4. Hannu Leino: Torpasta Pirttiin 1906–2006 – Sata vuotta sosialidemokratiaa Harjavallassa. Harjavallan Sosiaalidemokraatit ry, 2006.
  5. Taipuisaa teatteria (s.30) Viitattu 6.1.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa