McDonnell F-101 Voodoo
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
McDonnell F-101 Voodoo on yhdysvaltalainen McDonnell Aircraftin valmistama yksipaikkainen yliääninopeuteen pystyvä suihkuhävittäjä. Koneen tiedusteluversiot, RF-101G ja RF-101H, muunsi F-101A- ja F-101C-koneista Lockheed Aircraft Service Company.
F-101A Voodoo | |
---|---|
McDonnell F-101 Voodoo |
|
Tyyppi | Hävittäjäpommittaja |
Valmistaja | McDonnell Aircraft |
Ensilento | 29. syyskuuta 1954 |
Valmistus lopetettu | maaliskuu 1961 |
Valmistusmäärä | 785 |
F-101 perustui McDonnellin prototyyppi XF-88:aan, joka suunniteltiin uudeksi "Penetration Fighter" -luokan hävittäjäksi (suom. ilmapuolustuksen lävistävä hävittäjäkone) USAF:n pommikoneiden pitkän matkan saattokoneeksi.[1] XF-88-koneiden kaksi prototyyppiä tilattiin 1946 ja ne lensivät ensi kertaa 1948, mutta niitä ei koskaan otettu tuotantoon. Kun pitkänmatkan suihkupommittajat, kuten B-52 Stratofortress tulivat käyttöön, saattohävittäjiä ei enää tarvittu ja jo ennen valmistuksen alkamista F-101:n käyttökohde laajennettiin taktisiin ja ilmapuolustustarkoituksiin.[2]
F-101 lensi ensilentonsa 29. syyskuuta 1954. Ensimmäinen tuotantomalli, F-101A otettiin käyttöön toukokuussa 1957 ja F-101C syyskuussa 1957 ja F-101B tammikuussa 1959. Valmistuksen päättymiseen maaliskuussa 1961 asti McDonnell rakensi 785 Voodoota, mukaan lukien 480 F-101B-mallia, Air Defense Commandin käyttämää kaksipaikkaista jokasään torjuntahävittäjää. Voodoon tiedustelumallit ovat maailman ensimmäisiä yliääninopeuteen pystyviä valokuvatiedustelukoneita. RF-101:ia käytettiin matalatiedusteluun vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin aikana ja 1960-luvulla Kaakkois-Aasiassa.[3] Kanadan ilmavoimat käyttivät omia CF-101 -koneitaan vuoteen 1984 saakka. Yhdysvaltain kansalliskaartin ilmavoimat lopetti tyypin käytön 1982 ja USAF vuonna 1972.
Aseistuksena on neljä automaattista 20 mm M-39-tykkiä. Näistä kaksi on koneen vasemmalla puolella ja yksi oikealla alhaalla. Ammuntaan on automaattisesti ennakon laskeva tähtäin ja tutkaan perustuva etäisyysmittari, jotka yhdessä muodostivat Hughes MG-13 tulenjohtojärjestelmän.
tyyppi | valmistusmäärä | huomautukset |
---|---|---|
XF-88 | 2 | "Penetration Fighter" -prototyyppi |
F-101A | 77 | strateginen hävittäjä, toukokuu 1957 |
F-101C | 47 | parannettu F-101A, syyskuu 1957 |
RF-101G | 29 muunnettu | muunnettu F-101A |
RF-101H | 32 muunnettu | muunnettu F-101C |
NF-101B | 1 | F-101B:n prototyyppi |
F-101B | 479 | kaksipaikkainen torjuntahävittäjä, tammikuu 1959 |
F-101F | 72 muunnettu | kaksiohjaamoinen; TF-101B; TF-101F |
RF-101B | 23 muunnettu | muunnettu CF-101B |
Tekniset tiedot
muokkaaLähde: [lähde? ]
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 1
- Pituus: 20,55 m
- Kärkiväli: 12,09 m
- Korkeus: 5,49 m
- Siipipinta-ala: 34,19 m²
- Tyhjäpaino: 11 350 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 22 727 kg
- Voimalaite: Pratt & Whitney J57-P-13-P-13 -jälkipolttavaa suihkumoottoria; 45,37 kN per moottori kuivana, 66,73 kN jälkipolttimella 2 ×
Suoritusarvot
- Matkalentonopeus: 1,614 km/h 10 500 metrissä
- Taistelusäde: 3 040 km
- Siirtolentomatka: 4 680 km
- Lakikorkeus: 17 000 m
- Siipikuormitus:
Aseistus
- 4 × 20 mm M39-tykkiä, 200 ammusta/ase
- Mark 7 -ydinpommi tai B28-ydinpommi
- AIR-2 Genie -ydinraketti (pommikoneiden torjuntaa varten)[4]
Lähteet
muokkaa- http://www.nationalmuseum.af.mil/factsheets/factsheet.asp?id=2332
- http://www.nationalmuseum.af.mil/factsheets/factsheet.asp?id=2307
- http://www.nationalmuseum.af.mil/factsheets/factsheet.asp?id=2308
- http://www.nationalmuseum.af.mil/factsheets/factsheet.asp?id=2326
- http://www.nationalmuseum.af.mil/factsheets/factsheet.asp?id=1866
- https://fas.org/nuke/guide/usa/airdef/f-101.htm (Tarkistettu 28.8.2018)
- http://www.netti.fi/~halle/planes/usa/f-101.htm (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi) (Tarkistettu 1.4.2014)
Viitteet
muokkaa- ↑ https://fas.org/nuke/guide/usa/airdef/f-101.htm Viitattu 8.6.2020.
- ↑ http://www.netti.fi/~halle/planes/usa/f-101.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 11.8.2018.
- ↑ http://www.netti.fi/~halle/planes/usa/f-101.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 8.6.2020.
- ↑ https://fas.org/nuke/guide/usa/airdef/f-101.htm Viitattu 11.8.2018.