Mbanza Kongo

Mbanza Kongo, joka tunnettiin välillä portugalilaisella nimellä São Salvador, on kaupunki ja kunta Pohjois-Angolassa. Se on luoteisen Zairen maakunnan pääkaupunki.[2] Asukkaita kaupungissa oli vuoden 2019 arvion mukaan 211 907.[1]

Mbanza Kongo
São Salvador
1745
1745

Mbanza Kongo

Koordinaatit: 06°16′S, 14°15′E

Valtio Angola
Maakunta Zaire
Hallinto
 – Asutustyyppi Kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 6 392[1] km²
Korkeus 408 m
Väkiluku (2019)  (arvio) 211 907[1]
 – Tiheys 33,2 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1











Mbanza Kongo oli entisen Kongon kuningaskunnan pääkaupunki ja se on yksi Unescon maailmanperintökohteista.[3]

HistoriaMuokkaa

Mbanza Kongon perusti Kongon kuningaskunnan ensimmäinen kuningas Ntinu Nimi ya Lukeni noin vuonna 1380. Se toimi kuningaskunnan pääkaupunkina ainakin vuoteen 1665 saakka, jolloin Portugali kukisti Kongon kuningaskunnan.

Kun ensimmäiset portugalilaiset tutkimusmatkailijat saapuivat alueelle 1480-luvulla, Mbanza Kongo oli jo kukoistava pääkaupunki ja väestömäärällään se veti vertoja tuon ajan Eurooppalaisille suurkaupungeille. Vielä 1500-luvun lopulla siellä asui noin 100 000 ihmistä.

Portugali kukisti vuonna 1665 Kongon kuningaskunnan ja sen kuningas sai surmansa. Tilannetta seurasi pari vuosikymmentä kestänyt vallanperimyskiista, jossa kilpailevat kuninkaat perustivat hovinsa muihin kaupunkeihin, Nkondoon, Lembaan ja Kibanguun. Mbanza Kongo hävitettiin vuonna 1678 ja väestö hylkäsi sen.

Vuonna 1705 hurmioitunut hengellinen johtaja nimeltä Ndona Kimpa Vita johti seuraajansa autioituneeseen pääkaupunkiin ja palautti katedraalin jälleen käyttöön. Vuonna 1709 kilpailijansa kukistanut kuningas Pedro IV palautti pääkaupungin takaisin Mbanza Kongoon, mutta se ei enää koskaan palannut entiselleen.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Mbanza Congo citypopulation.de. Viitattu 19.11.2019. (englanniksi)
  2. Angola: Administrative units GeoHive. Viitattu 29.10.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. Three sites in Angola, Eritrea and South Africa added to UNESCO’s World Heritage List 8.7.2017. UNESCO. Viitattu 23.11.2019. (englanniksi)