Wikipedia

Maudsleyn menetelmä

Maudsleyn menetelmä on anoreksia nervosan hoitoon kehitetty perheterapiamenetelmä. Menetelmä on saanut nimensä lontoolaisesta Maudsleyn sairaalasta. Se tunnetaan Suomessa myös nimellä perhepohjainen hoito (Family-Based Treatment, FBT).

Maudsleyn menetelmän taustaa muokkaa

Perhetyön käyttö nuorten anoreksian hoidossa pohjautuu lastenpsykiatri Salvador Minuchinin ja hänen kollegoidensa työhön Philadelphiassa. Perhepohjaista hoitoa syömishäiriöissä lähdettiin kehittämään Maudsleyn sairaalassa Lontoossa 1980-luvulla. Ensimmäiset kontrolloidut perhelähtöiset hoitotutkimukset (Russell et al. 1987, Eisler et al. 1997) anoreksia ja bulimia nervosan hoidossa tehtiin kyseisessä sairaalassa, ja siksi hoitometodi tunnetaan Maudsleyn menetelmänä (Maudsley's Approach).[1] 1990-luvulla menetelmää nuorten syömishäiriöiden hoidossa lähdettiin tutkimaan myös Stanfordin yliopistossa. Sittemmin Maudsleyn menetelmän käyttö on levinnyt mm. muuhun Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja osaan Eurooppaa.

Perhepohjaista hoitomenetelmää on sittemmin kehitetty eteenpäin mm. moniperhehoidoksi. Menetelmästä on tehty myös hoito-oppaat nuoren anoreksia nervosan ja bulimia nervosan hoitoa ajatellen.[2][3]

Menetelmään perehtyessään voi törmätä myös käsitteeseen "uusi Maudsleyn malli" (The New Maudsley Approach/Model/Method). Alussa mainittu Maudsleyn menetelmä on tiukasti tutkimustietoon pohjautuen suunnattu vain nuorten anoreksian ja bulimian hoitoon, ja hoito käsittää tietynlaiset vaiheet. Uudella mallilla tarkoitetaan kaikille syömishäiriöitä sairastavista huolehtiville läheisille suunnattua "työkalupakkia", jonka tarkoituksena on tarjota taitoja ja opastusta tässä vaativassa ja usein stressaavassa tehtävässä. Uutta mallia voidaan käyttää minkä hyvänsä syömishäiriöiden hoitomuodon tukena.

Maudsleyn menetelmän perusajatukset muokkaa

Perhepohjaisen hoidon lähtökohtana on ajatus, että kukaan ei tunne ja hoida lasta niin hyvin kuin omat vanhemmat.[4] Vaikka syömishäiriöillä on tapana vallata perheen – ei vain sairastuneen – koko elämä, lähes kaikki vanhemmat ovat oikein ohjeistettuina ja tuettuina kykeneviä auttamaan lastaan paranemisessa. Vanhemmat eivät ole haitta tai hidaste hoidossa, vaan heillä on oma tärkeä roolinsa. Perhepohjainen hoito ei näe nuoren syömishäiriötä seurauksena perheyhteisön toimimattomuudesta, vaan perheen oireilu on yritystä selvitä syömishäiriön aiheuttamista sairaista vaatimuksista.

Maudsleyn menetelmä pyrkii voimaannuttamaan vanhemmat hoitamaan omaa lastaan: astumaan lapsen puolelle sairautta vastaan, ottamaan vastuu ravitsemuksesta yhtenä rintamana lempeän päättäväisesti silloin, kun sitä tarvitaan, ja myöhemmin tukemaan toipuvaa kantamaan uudelleen lisääntyvästi vastuuta omista ruokailuistaan sekä kehittämään tervettä identiteettiä. Hoito toteutetaan avohoitona[4], ja tarkoituksena onkin estää toistuvia sairaalahoitojaksoja ja niiden jälkeisiä takapakkeja. Kun nuoren kotihoito tukee syömishäiriöstä toipumista, on mahdollisuus myös saada aikaan tuloksia lyhyemmässä ajassa kuin mitä esimerkiksi Suomessa esitetään keskimääräisenä toipumisaikana.

Jotta lempeän päättäväinen ote olisi mahdollinen, Maudsleyn menetelmän mukaan syömishäiriö pyritään ulkoistamaan sairastuneesta. Syömishäiriön ei katsota olevan sairastuneen oma vika tai valinta, käytöshäiriö tai kyvyttömyys normaaliin syömiskäyttäytymiseen. Syömishäiriö on sairaus, joka on vallannut nuoren elämän niin, että tämä ei voi käyttäytyä muulla tavalla. Sairauden taustalla ovat vajaaravitsemuksen aiheuttamat muutokset aivojen biologiassa, joihon sairastuneella on geneettinen taipumus. Näin ajatellen on helpompi kokea myötätuntoa sairastunutta kohtaan, vaikka sairauden mukaan tuomaa käyttäytymistä ei hyväksyisikään. Myötätunto on luonteeltaan empatiaa, toisen ahdistuksen ja tuskan ymmärtämistä, vaikka jokaiseen mielenliikkeeseen ei tarvitse tai pidäkään samaistua (=sympatia).

Maudsleyn menetelmässä vanhempia opetetaan kohtelemaan sairastunutta nuorta syömishäiriöitä vastustavin reaktiomallein. Syömishäiriöitä ruokkivat reaktiot niin käytöksen kuin tunteiden suhteen pyritään myös tunnistamaan, ja niitä opetellaan välttämään.

Maudsleyn perhelähtöinen hoito Suomessa muokkaa

Maudsleyn menetelmän käyttö syömishäiriöiden hoidossa on yleistymässä myös Suomessa. Vuonna 2014 päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että "perhepohjainen hoito (Family-Based Treatment, FBT) on 12–18-vuotiailla laihuushäiriötä sairastavilla 12 kuukauden seurannassa ilmeisesti tehokkaampaa kuin yksilökeskeinen terapia (Adolescent-Focused Individual Therapy, AFT). FBT:llä noin 40 % paranee, AFT:llä noin 20 %. Yksi potentiaalinen selitys perheterapian tehokkuudelle voisi olla, että perheen tuki potilaalle jatkuu vuosia terapian jälkeen terapiassa opittujen tekniikoiden avulla. Manuaalisessa (ohjekirjan mukaan toteutetussa) perhepohjaisessa hoidossa (FBT) potilaan paino voi nousta merkittävästi. Vanhemmat ottavat vastuun potilaan ruokailusta, ovat vähemmän kriittisiä potilasta kohtaan ja ulkoistavat sairauden. Vanhempien voimaantuminen vähentää potilaan oirehdintaa."[5]

Suomessa Maudsleyn menetelmää ovat tehneet tunnetuksi etenkin syömishäiriöistä kärsivien nuorten vanhemmat, jotka ovat hankkineet tietonsa ulkomaisesta kirjallisuudesta ja muodostaneet yhteisöjä, joissa jakavat tietoa ja kokemuksia vertaistukiperiaatteella. Tärkeänä väylänä tiedon levittämisessä on ollut Syömishäiriöliiton ylläpitämä keskustelufoorumi, jonka kautta vanhemmat ovat etsineet vaihtoehtoja usein vanhakantaisille hoitomenetelmille. Vanhemmat ovat myös perustaneet Maudsleyn perhelähtöistä hoitoa monipuolisesti esittelevän blogin sekä suljetun Facebook-ryhmän, jonka tarkoituksena on jakaa kokemuksia perhelähtöisestä syömishäiriöiden hoidosta.

Lähteet muokkaa

  • J Alexander & D Le Grange: My Kid is Back. Routledge, 2010. ISBN 9780415581158.
  • J Treasure, G Smith. A Crane.: Skills-based Learning for Careing for a Loved One with an Eating Disorder - The * * New Mausdley Method.. Routledge, 2007. ISBN 9780415431583.
  • J Lock & D Le Grange.: Help Your Teenager Beat an Eating Disorder. The Guilford Press, 2005. ISBN 9781572309081.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Le Grange, Daniel: The Maudsley family-based treatment for adolescent anorexia nervosa World Psychiatry. 2005 Oct; 4(3): 142–146.. 2005. PubMed. Viitattu 7.2.2015.
  2. ↑ James Lock, Daniel le Grange & Christopher Dare: Treatment Manual for Anorexia Nervosa: A Family-Based Approach. The Guilford Press, 2000. ISBN 978-1-57230-836-7.
  3. ↑ Daniel le Grange & James Lock: Treating Bulimia in Adolescents A Family-Based Approach. The Guilford Press, 2009. ISBN 978-1-60623-351-1.
  4. ↑ a b The Family-Based, or Maudsley Treatment Approach Families Empowered And Supporting Treatment of Eating Disorders. Viitattu 7.2.2015.
  5. ↑ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä: Syömishäiriöt: Psykososiaaliset hoidot: Perheterapia Käypä hoito. 11.12.2014. Duodecim. Viitattu 7.2.2015.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maudsleyn_menetelmä&oldid=20899283”