Mauboussin on ranskalainen jalokiviliike ja alansa vanhimpia.

Historia muokkaa

Vuonna 1827 Rocher-niminen mies perusti pienen koruliikkeen Pariisiin. Liikkeen toimintaan tuli mukaan 1869 Jean Baptiste Noury, minkä jälkeen Nouryn suku jälkeläisineen on omistanut Mauboussinin jalokiviliikkeen näihin päiviin asti. Jean Baptiste Nouryn sukulaispoika Georges Mauboussin nousi liikkeen johtoon. Alusta alkaen Mauboussin oli yläluokan ja muiden varakkaiden ihmisten suosiossa. Liikkeen nimi muuttui 1922 muotoon "Mauboussin, Succeseur de Noury", ja hieman myöhemmin se lyhentyi muotoon "Mauboussin". Vuonna 1923 liike muutti suurempiin tiloihin. Taitavana liikemiehenä Georges Mauboussin laajensi toimintaa vuosina 1924–1931 ulkomaille. Sivuliikkeitä syntyi muun muassa New Yorkiin, Rio de Janeiroon, Buenos Airesiin ja Milanoon. Yhdysvalloissa Mauboussinilla oli lukuisia kuuluisia asiakkaita, kuten filmitähdet Marlene Dietrich, Greta Garbo ja Paulette Goddard. 1928 Mauboussinin liike alkoi järjestää suuria jalokivinäyttelyitä. Ensimmäisenä esiteltiin yleisölle ja ostajille eri kokoisia smaragdeja, 1930 rubiineja ja 1931 timantteja. Liike otti osaa myös muihin ajan suuriin näyttelyihin ja messuihin ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Pariisin suuressa maailmannäyttelyssä 1925 liike sai grand prix -palkinnon. Jo tuolloin Mauboussin käytti koruissaan jalokivien istuttamisessa vaikeasti työstettävää platinaa.

Georges Mauboussinin poika Pierre Mauboussin (1900–1984) tuli mukaan sukuyritykseen 1924 ja samoihin aikoihin myös toinen Jean Baptiste Nouryn sukulaispoika Marcel Goulet. Vuoden 1929 maailmanlaajuinen lama koetteli pahoin Mauboussinin yritystä. New Yorkin liike suljettiin samana vuonna. 1936 Mauboussin ja newyorkilainen jalokiviliike Trabert and Hoeffer solmivat yhteistyösopimuksen Mauboussinin korujen myynnistä, ja myöhemmin 1946–1953 Trabert and Hoefferilla oli yksinoikeus Yhdysvalloissa Mauboussinin koruihin. Siellä myydyt korut on markkinoitu ja leimattu nimellä "Trabert and Hoeffer-Mauboussin".

Vaikka Mauboussinin korut ovat yhä tasokkaita, sen kulta-aikana voidaan pitää niin kutsuttua art deco -kautta (noin 1915–1935), jolloin tyyliä hallitsi yksinkertaisen selkeä geometria ja kaiverretut jalokivet, väreinä kulta, valkoinen, punainen, sininen, vihreä ja musta. Suunnitteluun saatiin ideoita muun muassa Egyptistä, Kiinasta ja erityisesti Intiasta, jonne Mauboussinin liikkeellä oli hyvät yhteydet ja suhteet.

Lähteet muokkaa

  • De Cerval, Marquerite: Mauboussin. Editions du Regard 1992.

Aiheesta muualla muokkaa