Matti Heikonen
Matti Heikonen (4. maaliskuuta 1937 Turku – 29. joulukuuta 2005 Espoo) oli suomalainen elintarviketieteilijä ja tekniikan tohtori, jonka ura Valion palveluksessa kesti 35 vuotta. Hän kehitti Valiolla muun muassa tavan käyttää juuston ja voin valmistuksessa syntyvä hera raaka-aineeksi. Lisäksi Heikonen toimi Valion Tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen apulaisjohtajana ja Helsingin yliopiston elintarviketeknologian dosenttina.
| Matti Heikonen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. maaliskuuta 1937 Turku |
| Kuollut | 29. joulukuuta 2005 (68 vuotta) Espoo |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Teknillinen korkeakoulu |
| Instituutti | Valion laboratorio |
| Tutkimusalue | elintarviketeknologia |
| Tunnetut työt | heran käyttö uudelleen raaka-aineeksi |
| Palkinnot | Suomalainen insinöörityöpalkinto (1983) |
Ura muokkaa
Valiolla muokkaa
Heikonen valmistui ylioppilaaksi Helsingin lyseosta ja opiskeli kemiaa Teknillisessä korkeakoulussa, mistä hän valmistui diplomi-insinööriksi 1962. Akateemikko A. I. Virtanen palkkasi Heikosen Valion laboratorioon hoitamaan meijerien vesiasioita. Heikonen väitteli 1973 maidon koostumuksesta.[1]
Heikonen sai Valiolla tehtäväkseen ratkaista jätevesiongelman, joka syntyi juuston ja voin tuotannossa erottuvasta herasta, jota on hankala käsitellä puhdistamoissa. Heikonen oivalsi, että hera voitaisiin kääntää jätteestä raaka-aineeksi. Se sisältää muun muassa proteiinia ja maitosokeria, joiden talteen ottamisesti kehitettiin uusia menetelmiä. Heikosen työn ansiosta suomalainen meijariteollisuus sai etua ulkomaalaisiin kilpailijoihinsa. Suomessa jatkojalostetaan lähes kaikki hera. Keksintönsä ansiosta Heikonen palkittiin 1983 Suomalaisella insinöörityöpalkinnolla.[2]
Heratutkimuksensa lisäksi Heikonen osallistui rehun ja maidon laadun analysointimenetelmien kehittämiseen ja tulosten tulkintaan lehmien ruokinnan ohjaamiseksi. Suomalaisen maidon laatu on poikkeuksellisen hyvää Heikosen työn ansiosta.[1]
Heikonen teki Valiolla 35 vuoden uran. Hän jäi eläkkeelle 1997 Tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen apulaisjohtajan tehtävästä.[1]
Yliopistossa ja kirjailijana muokkaa
Heikonen toimi 1977–1988 elintarviketeknologian dosenttina Helsingin yliopistossa, ja lisäksi hän oli Teknillisten tieteiden akatemian jäsen vuodesta 1979.[1]
Heikonen kirjoitti kaksi tietokirjaa A. I. Virtasesta, AIV – Keksintöjen aika (1990) ja AIV – Isänmaan aika (1993). Hänen lukemisharrastuksensa näkyy kirjoissa selkeänä suomenkielen käyttönä.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Matti Heikonen HS.fi. Sanoma. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Suomalainen insinöörityöpalkinto (pdf) Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 2.2.2016.