Matt Carkner
Matthew "Matt" Carkner (s. 3. marraskuuta 1980 Winchester, Ontario) on kanadalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja. Hän pelasi urallaan puolustajana kolmessa NHL-joukkueessa. Suurimman osan urastaan Carkner pelasi farmisarja AHL:ssä.[1]
| Matt Carkner | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. marraskuuta 1980 Winchester, Ontario, Kanada |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | oikea |
| Pituus | 193 cm |
| Paino | 105 kg |
| Seura | |
| Seura | Bridgeport Sound Tigers |
| Sarja | AHL |
| Tehtävä | apulaisvalmentaja |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2001–2016 |
| Seurat |
Cleveland Barons (AHL) San Jose Sharks (NHL) W-B/Scranton Penguins (AHL) Binghamton Senators (AHL) Ottawa Senators (NHL) New York Islanders (NHL) Bridgeport Sound Tigers (AHL) |
| NHL-varaus |
58. varaus, 1999 Montréal Canadiens |
Ura muokkaa
Juniorisarjoissa muokkaa
Carkner pelasi ennen ammattilaisuraansa neljän kauden ajan, vuodesta 1997 vuoteen 2001, Peterborough Petesissä juniorisarja OHL:ssä. Hän sai NHL-varauksen, kun Montréal Canadiens varasi hänet numerolla 58 varaustilaisuuden 1999 toisella kierroksella, muttei lopulta pelannut joukkueessa yhtään ottelua, vaan teki kesäkuussa 2001 vapaana pelaajana sopimuksen San Jose Sharksin kanssa.[2]
Ammattilaisura muokkaa
Carkner pelasi vuodet 2001–2009 lähes kokonaan AHL:ssä, aluksi vuoteen 2006 Sharksin silloisessa farmijoukkueessa Cleveland Baronsissa. Kaudella 2004–2005 hän toimi joukkueensa kapteenina. Hän pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa kaudella 2005–2006, jolla hän edusti Sharksia yhdessä runkosarjaottelussa. Hän antoi tuossa ottelussa, joka pelattiin helmikuussa 2006, yhden maalisyötön. Heinäkuussa 2006 Carkner teki vapaana pelaajana sopimuksen Pittsburgh Penguinsin kanssa, minkä jälkeen pelasi koko kauden 2006–2007 sen farmijoukkueessa Wilkes-Barre/Scranton Penguinsissa AHL:ssä. Vuonna 2007 hänet palkittiin AHL-palkinto Yanick Dupré Memorial Awardilla, joka jaetaan pelaajan toiminnasta paikallisyhteisönsä ja hyväntekeväisyyden hyväksi.[3][2][4]
Heinäkuussa 2007 Carkner teki vapaana pelaajana sopimuksen Ottawa Senatorsin kanssa. Hän pelasi kahden kauden ajan pääasiassa AHL:n Binghamton Senatorsissa, mutta pääsi pelaamaan myös yhdessä NHL:n runkosarjaottelussa kaudella 2008–2009. Kaudesta 2009–2010 alkaen hän pelasi vakituisemmin NHL:ssä. Hän pelasi tuolla kaudella 81 runkosarjaottelua, joissa teki 11 tehopistettä, kaksi maalia ja yhdeksän syöttöpistettä. Keväällä 2010 hän pelasi kuusi pudotuspeliottelua ja teki niissä yhden maalin, voittomaalin Pittsburgh Penguinsia vastaan pelatun ottelusarjan viidennessä ottelussa, joka venyi kolmanteen jatkoerään. Senators hävisi tuon ottelusarjan voitoin 2–4.[2][5][6] Kaudella 2010–2011 Carkner pelasi 50 runkosarjaottelua. Hän oli sivussa yli 20:stä ottelusta loukkaantumisten vuoksi. Kauden 2011–2012 alussa hän oli pelaamatta kaksi kuukautta toipuessaan polvileikkauksesta. Hän pelasi joulukuun alussa kolme ottelua Binghamton Senatorsissa ennen paluuta Ottawa Senatorsin NHL-kokoonpanoon. Carkner pelasi kauden aikana yhteensä vain 29 ottelua NHL:n runkosarjassa sekä neljä pudotuspeleissä.[7][8]
Heinäkuussa 2012, sopimuksensa Ottawa Senatorsin kanssa umpeuduttua, Carkner teki kolmivuotisen sopimuksen NHL-seura New York Islandersin kanssa.[9] Islandersissa Carkner pelasi kahden kauden aikana 75 ottelua. Kauden 2014–2015 Carkner aloitti sairaslistalta, ja Islanders lainasi hänet helmikuussa 2015 farmijoukkue Bridgeport Sound Tigersiin.[10] Selkäleikkauksen takia Carkner pystyi pelaamaan kauden aikana vain 19 ottelua. Kauden jälkeen hän teki kaksivuotisen sopimuksen Sound Tigersin kanssa.[11] Kausi 2015–2016 jäi Carknerin pelaajauran viimeiseksi. Hän lopetti uransa kauden jälkeen, mutta hän jatkoi Sound Tigersissa apulaisvalmentajana.[12]
Pelityyli muokkaa
Carkner oli rooliltaan puolustava puolustaja.[9][13] Hän oli myös osallisena useissa jääkiekkotappeluissa. Joulukuussa 2010 hän tappeli New York Rangersiä edustaneen Derek Boogaardin kanssa ottelussa, joka jäi toukokuussa 2011 kuolleen Boogaardin viimeiseksi.[14]
Lähteet muokkaa
- ↑ Matt Carkner Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ a b c Matt Carkner Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- ↑ Matt Carkner – Bio senators.nhl.com. Ottawa Senators. Viitattu 2.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Wilkes-Barre/Scranton's Matt Carkner Wins Yanick Dupre Award As AHL's Man Of The Year monarchshockey.com. 9.4.2007. Manchester Monarchs. Arkistoitu 2.10.2011. Viitattu 2.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Fittipaldo, Ray: Stanley Cup playoffs: Overtime losses hard to forget for Penguins post-gazette.com. 24.4.2010. Arkistoitu 27.4.2010. Viitattu 2.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Sens' year ends as Dupuis caps comeback in OT to propel Pens into 2nd round ESPN.com. 24.4.2010. Viitattu 2.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Matt Carkner TSN.ca. Bell Media. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Senators recall defenceman Matt Carkner from Binghamton (AHL) senators.nhl.com. 8.12.2011. Ottawa Senators. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Islanders add free agents Boyes, Matt Carkner CBC.ca. 1.7.2012. Canadian Broadcasting Corporation. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Sound Tigers Sign Carkner to AHL Contract 11.8.2015. Bridgeport Sound Tigers. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Ryan, Paul: #AHLOTB: Carkner leading on and off the ice 20.11.2015. TheAHL.com. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Michael Fornabaio: Carkner goes from Sound Tigers’ dressing room to coaches’ office CTPost. 12.7.2016. Hearst Media Services Connecticut, LLC. Viitattu 29.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Milks, Jeremy: Senators Hit Rock Bottom In Awful Season... Changes Around The Corner Black Aces. 1.1.2011. Arkistoitu 2.10.2011. Viitattu 2.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Brennan, Don: The very last fight vancouver.24hrs.ca. 25.9.2011. Viitattu 2.10.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Matt Carkner The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)