Matilde
Keisarinna Matilde (engl. Matilda, helmikuu 1101 – 10. syyskuuta 1167) oli Englannin kuningatar ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarinna.[1] Matilde oli kuningas Henrik I:n ja Matilda Skotlantilaisen tytär ja isänsä ehdokas kruununperijäksi Henrikin ainoan laillisen pojan kuoltua.[1] Hänestä käytetään englanniksi joskus nimeä Maud (tai Maude).[2]
| Matilde | |
|---|---|
 Keisarinna Matildea esittävä kuva 1400-lukulaisessa kirjassa. | |
| Englannin kuningatar | |
| Valtakausi | 1141–1148 |
| Edeltäjä | Tapani (Englanti) |
| Seuraaja | Tapani (Englanti) |
| Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarinna | |
| Valtakausi | 1114–1125 |
| Syntynyt |
1101 Englanti |
| Kuollut |
10. syyskuuta 1167 (ikä 65) Rouen, Ranska |
| Puoliso |
Henrik V (Saksa) Gottfried V Plantagenet |
| Lapset |
Henrik II (Englanti) Geoffrey William FitzEmpress |
| Isä | Henrik I (Englanti) |
| Äiti | Matilda Skotlantilainen |
Matilden ensimmäinen puoliso oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Henrik V. Tämän kuoltua hän meni avioitui Anjoun kreivin Gottfried V:n kanssa. Saatuaan vuonna 1141 vangittua serkkunsa, Englannin kuninkaan Tapanin, Matilde toimi vuonna 1141 muutaman kuukauden Englannin hallitsijana ja oli näin ensimmäinen nainen Englannin johdossa, mutta hänet karkotettiin Lontoosta ennen kruunajaisiaan ja seitsemän vuotta myöhemmin koko Englannista.[3]
Gottfriedin eli Geoffrey Plantagenetin ja Matilden pojasta tuli vuonna 1154 Englannin kuningas Henrik II. Tämä aloitti Plantagenet-hallitsijasuvun valtakauden Englannissa.[1]
Varhaiset vuodet
muokkaaMatilde syntyi helmikuussa 1101 Henrik I:lle ja tämän vaimolle Edithille (joka avioliiton myötä otti nimen Matilde Skotlantilainen). Äitinsä puolelta Matilden isovanhemmat olivat Skotlannin Malcolm III ja pyhä Margaret. Margaretin isä oli Edvard Maanpakolainen ja isoisä Englannin kuningas Edmund Rautakylki. Yleensä Matilden sanotaan syntyneen Winchesterissä, mutta myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että hän syntyi Berkshiressä, Sutton Courtenayn kuninkaallisessa palatsissa.[4]
Seitsemänvuotiaana Matilde kihlattiin Henrik V:n kanssa ja hänet lähetettiin vuonna 1111 Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan aloittamaan koulutuksensa keisarinnaksi. Matilde ja Henrik menivät naimisiin 7. tammikuuta 1114 Wormsissa loistavin seremonioin. Maaliskuussa 1116 he vierailivat Roomassa ja Toscanassa.
Matildella ja Henrikillä ei tiettävästi ollut yhteisiä lapsia. Henrik V kuoli vuonna 1125 ja jätti lapsettoman Matilden leskeksi. Matilden veli Vilhelm Adelin kuoli haaksirikossa vuonna 1120 ja jätti Matilden isänsä ainoaksi lailliseksi perijäksi.
Toinen avioliitto
muokkaaMatilde palasi Englantiin, jossa hänen isänsä nimesi Matilden perillisekseen. Henrik vaati myös Englannin paroneja vannomaan valan, jonka mukaan he tunnustavat Matilden Englannin kuningattareksi, jos Henrik kuolisi ilman miespuolista perijää. Vuonna 1127 Matilde meni uudelleen naimisiin. Uusi aviopuoliso Gottfried V oli vasta 14-vuotias ja silloinen Mainen, myöhemmin myös Anjoun kreivi. Hän sai lisänimensä "Plantagenet" tunnuksenaan olleesta hernekasvin kukasta (ransk. genêt, engl. broom flower), Plantagenet antoi myös nimen tulevalle Englannin hallitsijasuvulle.
Avioliitto ei ollut onnellinen, ja Matilde erosi miehestään palaten takaisin isänsä luokse. Hän kuitenkin teki sovinnon Gottfriedin kanssa ja palasi tämän luo vuonna 1131. Liitosta syntyi kolme poikaa, vanhin Henrik syntyi 5. maaliskuuta 1133. Toisen pojan, Gottfriedin (tuleva Nantesin kreivi), synnytys vuonna 1134 oli vaikea, ja Matilde melkein kuoli lapsivuoteeseen. Matilden isä Henrik tuli tapaamaan lapsenlapsiaan. Henrik ja kreivi Gottfried riitautuivat, ja kun Henrik kuoli Normandiassa 1. joulukuuta 1135, Matilde oli Gottfriedin kanssa Anjoussa.
Taistelu Englannin kruunusta
muokkaaIsänsä kuoleman jälkeen Matilden odotettiin seuraavan häntä Englannin hallitsijana, mutta hänen serkkunsa Tapani Bloisilainen kuitenkin kaappasi vallan ja aatelisten Henrikille tekemästä valasta huolimatta Tapani sai taakseen monia tärkeitä tukijoita. Seurasi pitkä sisällissotajakso, joka tunnetaan nimellä Anarkia. Vuonna 1139 Matilde sai vallattua Englannin voitettuaan useita taisteluja. Hänen tärkein tukijansa oli hänen velipuolensa (Henrikin avioton poika) Gloucesterin jaarli Robert.
Matilden suurin voitto tuli huhtikuussa 1141, jolloin hänen joukkonsa saivat Tapanin vangittua. Matilde hallitsi nyt koko valtakuntaa ja otti arvonimekseen "Lady of the English" ("englantilaisten rouva"). Hänen asemansa säilyi kuitenkin vain muutamia kuukausia. Matilde suututti mahtailevalla käytöksellään lontoolaiset. Hän epäonnistui kruunajaisten järjestämisessä ja sen sijaan joutui piiritetyksi (josta kuitenkin onnistui pakenemaan). 1. marraskuuta 1141 Matilde joutui järjestämään vankien vaihdon Robertin jouduttua Tapanin kannattajien vangitsemaksi. Vapauduttuaan Tapani palasi jälleen valtaan.[4] Joulukuussa 1142 Matilde joutui jälleen piiritetyksi Oxfordissa, mutta hänen onnistui paeta lumessa Wallingfordin linnaan. Robert kuoli vuonna 1147 ja Matilde palasi seuraavana vuonna Normandiaan (jonka hänen aviomiehensä Anjoun kreivi oli vallannut) jättäen poikansa, myöhemmän Henrik II:n taistelemaan vallasta.[5]
Matilde kuoli vuonna 1169 Rouenissa ja hänet haudattiin Fontevrault Abbeyhin. Hänen jäännöksensä siirrettiin mahdollisesti myöhemmin samaan paikkaan kuin isänsä eli Reading Abbeyhin.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Queen Matilda, Empress Maud and the Civil War with King Stephen. Historic UK. Viitattu 7.4.2021. (englanti)
- ↑ Matilda, or Maud, daughter of King Henry I and Matilda of Scotland www.englishmonarchs.co.uk. Viitattu 7.4.2021.
- ↑ Empress Matilda, daughter of Henry I: a queen in a king’s world HistoryExtra. Viitattu 7.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Empress Matilda (1141 AD) Britannia. Viitattu 16.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Matilde brittimonarkian virallisilla sivuilla