Mary Berg

Mary Berg (oik. Miriam Wattenberg, s. 20. huhtikuuta 1924 Łódź, Puola – huhtikuu 2013) oli juutalainen nainen, joka joutui perheineen suljetuksi Varsovan ghettoon toisen maailmansodan aikana. Berg alkoi pitää päiväkirjaa syksyllä 1939 ja kirjoitti siihen näkemästään ja kokemastaan Saksan miehittämässä Puolassa. Hänen onnistui salakuljettaa pienet muistikirjansa mukanaan päästessään vapauteen ghetosta. Päiväkirja julkaistiin ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan vuonna 1945 Yhdysvalloissa nimellä Warsaw Ghetto: A Diary. Se oli ensimmäinen englanninkielinen teos, jossa kuvattiin Varsovan gheton tapahtumia perustamisesta ensimmäisiin karkotuksiin. Myöhemmin päiväkirja käännettiin useille muille kielille. Kirja julkaistiin sota-ajan Puolassa mahdollisesti elossa olevien sukulaisten suojelemiseksi salanimellä Berg. Kirjassa on myös muutettu sellaisten henkilöiden nimet, joiden olinpaikasta tai kuolemasta ei ollut varmuutta.

Warsaw Ghetto: A Diary

Perhe

Mary Bergin perheeseen kuuluivat isä Shya, äiti Lena sekä sisko Ann (Anna). Mary oli 16-vuotias, kun perhe vangittiin Varsovan ghettoon. Päiväkirjassaan hän sanoo syntymäpäiväkseen 10. lokakuuta. Syynä saattoi olla ainakin se, että Bergin oikea syntymäpäivä 20. huhtikuuta on myös Adolf Hitlerin syntymäpäivä. Bergin perhe oli siitä etuoikeutetussa asemassa, että äiti oli Yhdysvaltain kansalainen. Tämä takasi perheelle tietyn koskemattomuuden ghetossa ja auttoi myöhemmin heitä pääsemään pois miehitetystä Puolasta.

Lena-äiti oli syntynyt Yhdysvalloissa, mutta hän muutti puolalaissyntyisten vanhempiensa sekä kahden sisaruksensa kanssa Puolaan ollessaan noin 12-vuotias. Lenan isä, äiti ja vanhemmat sisarukset muuttivat 1920-luvulla takaisin Yhdysvaltoihin, mutta Lena ja kaksi hänen Puolassa syntynyttä pikkuveljeään, Abie ja Percy, jäivät Puolaan. Lena avioitui puolalaisen Shya Wattenbergin kanssa, joka oli taidemaalari ja antiikkikauppias. Lena työskenteli muotisuunnittelijana.

Elämä miehitetyssä Puolassa

Mary Berg oli kotoisin Łódźista. Perhe pakeni sieltä syyskuussa 1939, kun saksalaiset sotilaat murtautuivat Puolan rintamalinjojen läpi. He lähtivät useimpien Łódźin juutalaisten tapaan Varsovaan. Perhe palasi Łódźiin lokakuussa mutta joutui muuttamaan joulukuussa takaisin Varsovaan. Saksalaiset alkoivat rajoittaa juutalaisten elämää siellä jo paljon ennen varsinaisen gheton perustamista. Yhdysvaltain kansalaisena Lena Wattenberg pääsi liikkumaan myös gheton ulkopuolella. Hän kävi muun muassa saksalaisten postitoimistossa lähettämässä kirjeitä ystäviensä puolesta ulkomaille.

Ghetossa selviäminen riippui paljolti varallisuudesta ja ”suhteista”. Turvatumman aseman saattoi saavuttaa, jos tunsi vaikutusvaltaisia ihmisiä, joiden kautta pystyi esimerkiksi hankkimaan paremman työpaikan. Ruoasta ja lääkkeistä oli kuitenkin jatkuvasti pulaa myös varakkaamman väestön keskuudessa, koska suljetussa ghetossa oltiin sen varassa, mitä saksalaisilta saatiin ja mitä muurien ulkopuolelta onnistuttiin salakuljettamaan. Kaikesta huolimatta ghetossa yritettiin elää tavallista elämää. Siellä järjestettiin konsertteja ja teatteriesityksiä sekä annettiin kouluopetusta. Berg kertoo päiväkirjassa, kuinka hän tunsi toisinaan syyllisyyttä ja häpeää etuoikeutetun asemansa vuoksi. Hänen oli kuitenkin hyväksyttävä lahjusten ja suhteiden hyväksikäyttö elinehtona. Mahdollisuuksien mukaan hän yritti auttaa pahemmassa hädässä olevia ihmisiä. Hän perusti ystävineen kerhon, joka järjesti musiikkiesityksiä. Näiden esitysten tuotot lahjoitettiin avustusjärjestön käyttöön.

Mary Berg ja hänen perheensä internoitiin Yhdysvaltain kansalaisuuden vuoksi. Tämä tapahtui vain pari päivää ennen suurien karkotuksien aloittamista heinäkuussa 1942. Heidät vietiin Pawiakin vankilaan, joka sijaitsi ghetossa. Heille luvattiin aluksi, että he pääsevät jo muutaman päivän päästä jatkamaan matkaansa Yhdysvaltoihin. He joutuivat kuitenkin viettämään vankilassa useita kuukausia. Vankilan ikkunoiden kautta he näkivät tuttaviaan ja pystyivät toisinaan jopa vaihtamaan kirjeitä. Berg kertoo muun muassa nähneensä eräänä päivänä hyvin uupuneen Władysław Szpilmanin, joka kuljetti asunnoista tyhjennettyjä tavaroita kärryillä saksalaisten varastoon.

Vapautus

Varsovan ulkomaalaiset asukkaat, Mary Berg perheineen heidän mukanaan, lähetettiin leirille Ranskaan Vitteliin 18. tammikuuta 1943. Vittelin leiri oli internoiduille paratiisi verrattuna ghettoon ja Pawiakin vankilaan. Leiri oli suunniteltu vakuuttamaan kansainvälinen Punainen Risti siitä, että saksalaiset kohtelevat internoituja hyvin. Alue oli rajattu piikkilangoilla, mutta asukkaat saivat liikkua sen sisällä puistossa vapaasti. Majoitustiloina toimivat hotellit, joissa oli tilavat ja siistit huoneet. Punainen Risti toimitti leirille avustuspaketteja.

Ensimmäinen vankienvaihto Saksan ja Englannin välillä tehtiin 21. marraskuuta 1943. Mary Bergin perhe joutui odottamaan vuoroaan maaliskuun alkuun saakka. Viime hetkiin asti oli epävarmaa pääseekö koko perhe lähtemään yhdessä. Aluksi paikat luvattiin vain Lenalle ja tytöille. Lähtöpäivän aamuna ilmoitettiin, että perheen isäkin pääsee mukaan. He matkustivat ensin junalla Lissaboniin, missä he nousivat Yhdysvaltoihin lähtevään laivaan 5. maaliskuuta 1944. Laiva oli diplomaattialukseksi vuokrattu SS Gripsholm, ja se saapui New Yorkiin 15. maaliskuuta.

Berg jäi asumaan Yhdysvaltoihin. Hän ei halunnut palata Puolaan, koska kaikki sinne jääneet sukulaiset ja ystävät olivat kuolleet. Päiväkirjan julkaisun jälkeen Berg antoi paljon haastatteluja ja puhui radiossa. 1950-luvun alussa hän vetäytyi julkisuudesta.

Lähteet

• Berg, Mary: Päiväkirja 1939–1944 – Kasvun vuodet Varsovan ghetossa. Suomentanut Virva Pitsinki. Jyväskylä: Minerva Kustannus, 2007. ISBN 978-952-492-091-9.