Martotähkäyökkönen
Martotähkäyökkönen eli vähätähkäyökkönen (Mesapamea secalella) on puuyökkösiin kuuluva yöperhoslaji. Sen tunnistaminen lajilleen ei onnistu ulkoisten tuntomerkkien perusteella.
| Martotähkäyökkönen | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Puuyökköset Xyleninae |
| Suku: | Tähkäyökköset Mesapamea |
| Laji: | secalella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Mesapamea secalella |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Martotähkäyökkönen on käytännössä identtinen valkotähkäyökkösen (Mesapamea secalis) sekä sekotähkäyökkösen (Mesapamea remmi) kanssa, eikä lajeja voi erottaa toisistaan ilman genitaalipreparaatin tekemistä. Se tunnistettiinkin omaksi lajikseen vasta vuonna 1983. Lisäksi samankaltaisia ovat myös kosteikkojuuriyökkönen (Apamea unanimis) ja usvayökkönen (Parastichtis suspecta). Keskimäärin se on siipiväliltään valkotähkäyökköstä pienempi, 27–32 mm, ja väritykseltään selvemmin yksivärinen. Joidenkin lähteiden mukaan siivessä voi olla myös punertavaa hohdetta.[1][2][3][4][5]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Lajin levinneisyys ulottuu Euroopasta Vähä-Aasiaan. Norjassa levinneisyys ulottuu pohjoisemmaksi kuin valkotähkäyökkösellä.[4] Suomessa laji on ilmeisesti yleinen, mutta varmat havainnot painottuvat etelärannikolle, minkä lisäksi niitä on jonkin verran Etelä-Suomen sisämaasta. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena heinä-elokuussa.[6] Suomessa lento alkaa ehkä noin viikkoa valkotähkäyökköstä myöhemmin.[3]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Suomessa lajin elinympäristöt painottuvat ehkä rannikon läheisyyteen. Muutoin lajin elinympäristöt ja elintavat lienevät samanlaiset kuin valkotähkäyökkösellä eli avoimia niittyjä ja muita heinää kasvavia paikkoja. Perhoset lentävät öisin ja tulevat sekä syötille että valolle. Toukka elää heinäkasvien varsilla, talvehtii keskenkasvuisena ja koteloituu kotelokopan sisään maahan.[3][4][5]
Ravintokasvit muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ a b UK Moths (englanniksi)
- ↑ a b c d Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen & Michael Fibiger: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja. BugBook Publishing, 2014. ISBN 978-87-993512-9-9. s. 576
- ↑ a b c Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ a b Vlindernet (hollanniksi)
- ↑ Perhosviki (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Koiraan genitaalit (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Naaraan genitaalit (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)