Martta Horjander
Marjatta ”Martta” Horjander (o.s. Hakkarainen, 11. helmikuuta 1930 Säyneinen – 16. joulukuuta 2009 Mänttä[1]) oli suomalainen henkinen opettaja, uskonnollinen kirjailija, teosofi ja kristosofi, joka pyrki vuorisaarnan elämänohjeiden käytännöllistämiseen ja rauhanaatteen esille tuomiseen. 1970-luvulla Horjanderin ympärille syntyi Ihmisyyden tunnustajien liike.
Elämä muokkaa
Martta Horjander aloitti Varkaudessa vuoden 1967 tienoilla sielullisissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamistyön, joka tapahtui välittämällä henkistä parannusvoimaa ja opettamalla.[2] Vuonna 1968 Horjander sairastui, ja toivuttuaan sairaudesta hän koki, että hänellä oli joitakin telepaattisia ja muita yliluonnollisia kokemuksia. Hän koki olleensa myös yhteydessä ns. Ylösnousseisiin Mestareihin (teosofinen käsite), kuten kreivi Saint-Germainiin.[3]
Syksyllä 1974 Horjander alkoi käydä kristosofisissa esitelmä- ja opiskelutilaisuuksissa. Hänen luonaan alkoi käydä myös henkisen tien etsijöitä. Horjander puhui veljeydestä ja henkisestä kulttuurista. Hänellä oli oma visio asuinyhteisöstä. 1970-luvun puolivälissä hän alkoi puhua aiheesta luonaan käyvien kanssa.[2]
Veljeysaatteen innoittamana Horjander ja joukko nuoria vuokrasivat vuonna 1978 Kaavin Ahosenniemellä sijainneen vanhan kansakoulun, jonne he perustivat Ihmisyyden tunnustajiksi nimetyn asuinyhteisön. Vuodesta 1985 yhteisö on toiminut Mänttä-Vilppulassa, jossa sillä on nykyään kolme asuinyhteisöä: Väinölä, Sampola ja Toukola.[3] Horjanderin perustaman yhteenliittymän tarkoituksena on omien sanojensa mukaan "tehdä kasvatus- ja valistustyötä Pekka Ervastin teosofis-kristosofisen elämänymmärryksen käytännöllistämiseksi".[4]
Opetukset muokkaa
Martta Horjanderille keskeisiä henkisiä opetuksia olivat jälleensyntyminen, karman laki ja aseettomuus. Pekka Ervast oli hänelle tärkein teosofinen opettaja. Horjander halusi uudistaa teosofista liikettä käytännölliseen suuntaan. Hän ei kuitenkaan löytänyt ajatuksilleen kannatusta jo olemassa olevien liikkeiden piiristä, ja katsoi siksi olevansa pakotettu perustamaan uuden teosofisen ryhmittymän. Horjanderin johtoajatus oli, että veljeysihanne tuli viedä aivan käytännön tasolle.[5]
Teoksia muokkaa
- Aikamme annettu apu. Martta Horjanderin kirjoituksia vuosilta 1976–1995 (Ihmisyyden tunnustajat, 1996)
- Martan vuosi. Martta Horjanderin mietelmiä vuoden jokaiselle päivälle (Ihmisyyden tunnustajat, 1994)
- Martta Horjanderin mietelmiä vuoden jokaiselle päivälle (Ihmisyyden tunnustajat, 2001)
- Puheenvuoroja (Ihmisyyden tunnustajat, 2017)
- Ruusuja annan nyt sulle. Martta Horjanderin lauluja ja runoja; nuottikirja (Ihmisyyden tunnustajat, 1987)
Lähteet muokkaa
- ↑ Muistot: Martta Horjander Helsingin Sanomat. 16.12.2009. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ a b Historiaa. Ihmisyyden tunnustajien vaiheita Ihmisyyden tunnustajat. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ a b Ihmisyyden tunnustajat Uskonnot Suomessa. 16.6.2015. Arkistoitu 25.1.2019. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ Väinämöinen-leht nro 4/2018, s. 2.
- ↑ Pekka Peltola: 40 vuotta rauhan asialla – Ihmisyyden tunnustajien ja yhteisön synty. Ultra-extra: Ihmisyyden tunnustajat. 2.5.2018.