Maria Gaetana Agnesi

italialainen kielitieteilijä, matemaatikko ja filosofi

Maria Gaetana Agnesi (16. toukokuuta 1718 Milano9. tammikuuta 1799 Milano) oli italialainen kielitieteilijä, matemaatikko ja filosofi. Agnesi kirjoitti ensimmäisen kirjan, jossa käsiteltiin sekä differentiaali- että integraalilaskentaa. Hän oli Bolognan yliopiston opettajakunnan kunniajäsen. Dirk Jan Struikin mukaan Agnesi on "ensimmäinen merkittävä nainen matemaatikkona Hypatian (400-luku) jälkeen".

Maria Gaetana Agnesi
Henkilötiedot
Syntynyt16. toukokuuta 1718
Milano
Kuollut9. tammikuuta 1799 (80 vuotta)
Milano
Koulutus ja ura
Tutkimusalue matematiikka

Lapsuus ja nuoruus muokkaa

Agnesin isä Pietro Agnesi oli varakas liikemies ja halusi nostaa perheensä Milanon ylimystöön. Pietro Agnesin on joskus virheellisesti mainittu olevan matemaatikko.

Mariaa pidettiin jo hyvin varhain ihmelapsena. Hän puhui viisivuotiaana ranskaa ja italiaa. 11-vuotiaana hän osasi kreikkaa, hepreaa, espanjaa, saksaa ja latinaa, ja häntä sanottiin "käveleväksi polyglotiksi". Hän opetti nuorempia veljiään. Yhdeksänvuotiaana hän laati ja esitti tunnin mittaisen puheen latinaksi akateemisessa kokouksessa. Aiheena oli naisen oikeus koulutukseen. Kun Maria oli 15-vuotias, isä kutsui kotiin säännöllisesti Bolognan oppineita miehiä, joille Maria esitteli varsin syvällisiä filosofisia teesejä. Näistä kokouksista on selostuksia Charles de Brossesen teoksessa Lettres sur l'Italie sekä teoksessa Propositiones Philosophicae, jonka Maria Agnesin isä julkaisi 1738. Nämä esitykset Maria halusi lopettaa, ja ne päättyivätkin hänen ollessaan 20-vuotias, koska hän halusi mennä luostariin. Vaikka isä ei suostunut pyyntöön, hän kuitenkin salli tyttärensä elää siitä alkaen lähes luostarimaisissa oloissa, vailla yhteydenpitoa ympäröivään yhteiskuntaan ja omistautuneena täysin matematiikan tutkimuksille. Sinä aikana Maria Agnesi tutki sekä differentiaali- että integraalilaskentaa. Pietro Agnesi avioitui Marian äidin kuoleman jälkeen kaksi kertaa, ja Maria oli näin vanhin 21 lapsesta. Maria Agnesin velvollisuutensa oli oman työnsä ohella opettaa sisaruksiaan, ja siksi hän ei voinut toteuttaa haluaan mennä luostariin.

Matemaatikkona muokkaa

Instituzioni analitiche muokkaa

 
Instituzioni analitichen ensimmäinen sivu, 1748.

Hänen työnsä merkittävin tulos oli Instituzioni analitiche ad uso della gioventu italiana, ansiokas teos, joka ilmestyi Milanossa 1748 ja jota "pidettiin parhaana olemassa olevana johdantona Eulerin teoksiin".[1] . Pariisissa 1775 ranskaksi ilmestyneen toisen osan käänsi P. T. d'Antelmy, ja siihen teki lisäyksiä Charles Bossut (1730–1814). Koko teos ilmestyi englanniksi 1801, ja kääntäjä oli Cambridgen yliopiston professori John Colson (1680–1760). Teoksen "tarkastajana" toimi John Hellins, ja sen julkaisemisen kustansi paroni Maseres.

Agnesin noita muokkaa

Madame Agnesi kirjoitti myös kommentaarin Traite analytique des sections coniques of the marquis de l'Hôpital, jota ei julkaistu, vaikka sen nähneet kiittivät sitä. Hän käsitteli käyrää, joka tunnetaan nimellä "Agnesin noita" eli "versiera", kuten hän sen nimesi 1748. Nimi johtuu italian kielen sanasta, joka tarkoittaa halssia (purjeen kääntävää köyttä) ja jota oli jo ennen häntä käyttänyt Luigi Grandi. Agnesin teoksen englanniksi kääntänyt Colson todennäköisesti sekoitti sanat "la versiera" ja "l'avversiera" ja käänsi sen noidaksi, ja siksi englanninkielisessä ja jostain syystä myös espanjankielisessä maailmassa käyrästä käytetään nimitystä "Witch of Agnesi" (La Bruja de Agnesi).). Struik mainitsee:

»sana [versiera] on johdettu latinan sanasta vertere, kääntää, mutta on myös lyhenne italian kielen sanasta avversiera, naispaholainen. Joku englantilainen nero käänsi sen sitten aikoinaan 'noidaksi', ja typerä sanaleikki jäi elämään useimmissa englanninkielisissä oppikirjoissa. [...] Käyrä oli jo esiintynyt muun muassa Fermat’n teksteissä (Oeuvres, I, 279–280; III, 233–234). Nimitys versiera on peräisin Guido Grandilta (Quadratura circuli et hyperbolae, Pisa, 1703). Käyrä on Newtonin luokituksessa tyyppiä 63. [...] Ensimmäisenä sanaa 'noita' tässä merkityksessä käytti ehkä B. Williamson teoksessa Integral calculus, 7 (1875), 173;.»

 
Agnesin todistus, Università di Bologna.

Myöhemmät vuodet muokkaa

Agnesin isän sairastui 1750, ja samana vuonna paavi Benedictus XIV nimitti hänet Bolognan yliopiston matematiikan ja luonnonfilosofian oppituolin haltijaksi. Hän oli toinen nainen, joka yliopistossa nimitettiin professoriksi. Isänsä kuoltua 1752 hän toteutti pitkäaikaisen toiveensa ja omistautui teologian tutkimiseen, ja erityisesti hän keskittyi kirkkoisiin. Lisäksi hän työskenteli köyhien, kodittomien ja sairaiden hyväksi. Hän toimi muutamia vuosia sinisten nunnien hospitaalin Trivulzion johtaja ja liittyi sittemmin itsekin sisarkuntaan. Tuon ankaran sisarkunnan keskuudessa hänen elämänsä päättyi, mutta sitä ei tiedetä kuinka hän kuoli. Venuksen kraatteri on nimetty hänen mukaansa.

Lähteet muokkaa

Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911). Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maria Gaetana Agnesi.
 
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
  • Kramer, Edna E.: ”Agnesi, Maria Gaetana”, Dictionary of Scientific Biography, s. 75–77. New York: Charles Scribner's Sons, 1970. ISBN 0-684-10114-9. (englanniksi)
  • Mazzotti, Massimo (2001). "Maria Gaetana Agnesi: Mathematics and the making of the Catholic Enlightenment." Isis. v. 92, n. 4: s. 657–683.
  • Mazzotti, Massimo (2007). The world of Maria Gaetana Agnesi, mathematician of God. Baltimore: Johns Hopkins University Press.