Malakansalmi

Malakan niemimaan ja Sumatran välinen salmi

Malakansalmi (malaijiksi Selat Melaka) on Malakan niemimaan ja Indonesiaan kuuluvan Sumatran saaren välissä oleva salmi. Salmi yhdistää Intian valtamereen kuuluvan Andamaanienmeren ja Tyynenmereen kuuluvat Etelä-Kiinan meren toisiinsa. Salmi on noin 800 kilometriä pitkä ja pinta-alaltaan noin 65 000 neliökilometriä. Malakansalmen eteläosat ovat matalia. Siellä vedensyvyys on keskimäärin noin 30 metriä, kun taas salmen luoteisosissa syvyys on keskimäärin noin 200 metriä. Salmen eteläosissa sijaitsee useita saaria ja hiekkaharjanteita. Malakansalmi on saanut nimensä Malesiassa sijaitsevan Malakan kaupungin mukaan, joka oli 1500–1600-luvuilla tärkeä satamakaupunki. Historian aikana salmea ovat hallinneet niin arabit, portugalilaiset, hollantilaiset kuin britit.[1]

Malakansalmi kuvassa keskellä.
Map of the Strait of Malacca-de.jpg

Geologisesti Malakansalmi kuuluu Sundan mannerjalustaan, joka oli noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten merenpinnan yläpuolella. Molemmilla puolilla salmea on soita ja maaperä on lietteytynyt. Ilmasto on trooppisen kuuma ja kostea. Talvikuukausina ilmastoon vaikuttaa koillismonsuuni ja kesäkuukausina lounaismonsuuni. Alueen keskimääräinen vuosittainen sademäärä on noin 1900–2600 millimetriä. Vesi virtaa salmessa luoteeseen vuoden ympäri ja veden lämpötila vaihtelee noin välillä 28–31 °C. Salmen itäosassa vesi on pari astetta viileämpää kuin sen länsiosassa. Malakansalmen veden suolapitoisuus on matala, koska useat joet laskevat salmeen.[1]

Malakansalmi on yksi maailman tärkeimmistä merireiteistä, koska se on lyhin merireitti Kiinan ja Intian välillä. Tärkeyteen on myös vaikuttanut kansainvälisen Singaporen kauppakeskuksen sijainti salmen kaakkoispäässä.[1] Salmessa valtamerien matkustaja- ja rahtilaivat purjehtivat pienten arabialais-, kiinalais- ja malaijilaistyyppisten pienten purjealusten seassa. Malakan salmen kautta kulkee yli puolet maailman öljyrahdista ja kolmannes maailmankaupasta.[2] Salmen länsipuolella sijaitsevan Sumatran itärannikon öljyvarantoja on alettu hyödyntää 1900-luvun lopun ja 2000-luvun aikana.[1] Reittiä käyttää vuosittain yli 60 000 alusta.[3] Salmi on kapeimmasta kohdastaan vain 2,8 kilometriä leveä, joten se muodostaa yhden merkittävimmistä meriliikenteen pullonkauloista. Malakansalmi onkin tunnettu merirosvoistaan. Salmessa kulkevia laivoja kohtaan tehdään noin 300–400 hyökkäystä vuosittain.[4]

LähteetMuokkaa

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.