Majavat
Majavat (heimo Castoridae) ovat isoja, litteähäntäisiä, ruskeaturkkisia jyrsijöitä. Majavien heimoon kuuluu nykyisin vain yksi suku, majavat (Castor), ja kaksi lajia, euroopanmajava (Castor fiber) ja kanadanmajava (Castor canadensis). Esihistoriallisella ajalla eli muitakin sukuja ja lajeja, esimerkiksi jättiläismajava (Castoroides ohioensis), jotka tunnetaan vain fossiililöytöjen perusteella. Vuorimajava ja rämemajava eli nutria eivät nimestään huolimatta ole majavia.
| Majavat | |
|---|---|
 Kanadanmajava (Castor canadensis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Castorimorpha [1] |
| Heimo: |
Majavat Castoridae Hemprich, 1820 |
| Suku: |
Majavat Castor Carl von Linné, 1758 |
| Synonyymit | |
 Majavien nykyinen levinneisyys |
|
| Elossa olevat lajit [2] | |
|
|
| Katso myös | |
Majavat kokoavat kaatamistaan puista patoja ja asuvat ja hankkivat ruokaa näin rakentamistaan tekoaltaista. Majavat ovat norsujen (ja ihmisen) lisäksi ainoita eläimiä, jotka pystyvät kaatamaan täysikasvuisen puun.[3]
Majavan kyky kaataa puita perustuu sen rautaa sisältävään hammaskiilteeseen, joka tekee hampaista poikkeuksellisen lujat ja väriltään oranssinruskeat. Euroopanmajavan hampaat kasvavavat 0,39 cm kuukaudessa ja majavan on pakko käyttää niitä jatkuvasti niiden kulumiseksi.[4]
Majavat ovat ekosysteeminsä insinöörejä, jotka hyödyttävät muita eliöitä [5], esimerkiksi vesilintuja[6] ja nisäkkäitä[7].
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Castoridae Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 3.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Castor Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 3.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Nummi, Petri: Mäyränelämää ja myyräntöitä, s. 45. Helsinki: Tammi, 1995. ISBN 951-31-0547-4.
- ↑ http://rcin.org.pl/Content/12779/BI002_27002_Cz-40-2_Acta-T43-nr31-329-332_o.pdf
- ↑ Andrew P. Stringer, Martin J. Gaywood: The impacts of beavers Castor spp. on biodiversity and the ecological basis for their reintroduction to Scotland, UK. Mammal Review, 2016-10, nro 4, s. 270–283. doi:10.1111/mam.12068. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Petri Nummi, Sari Holopainen: Whole-community facilitation by beaver: ecosystem engineer increases waterbird diversity: Ecosystem engineer increases waterbird diversity. Aquatic Conservation: Marine and Freshwater Ecosystems, 2014-10, nro 5, s. 623–633. doi:10.1002/aqc.2437. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Petri Nummi, Wenfei Liao, Ophélie Huet, Erminia Scarpulla, Janne Sundell: The beaver facilitates species richness and abundance of terrestrial and semi-aquatic mammals. Global Ecology and Conservation, 1.10.2019, nro 20, s. e00701. doi:10.1016/j.gecco.2019.e00701. ISSN 2351-9894. Artikkelin verkkoversio. en
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen Metsästäjäliitto: Tietoa majavista
- Yle Oppiminen: Majava on metsän taitava arkkitehti
- Miksi hävitimme majavakannan ja miksi tahdomme sen takaisin, Suomen Kuvalehti, 25.01.1936, nro 4, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kirjallisuutta muokkaa
- Nummi, Petri: Majavalampi. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09363-0.
- Nummi, Petri: Majavan lammella. 120 s. Metsäkustannus, 2015. ISBN 9789526612515.