Majakkalaiva Snipan

Majakkalaiva Snipan oli Merenkurkussa sijaitsevan Snipanin matalikon länsipuolelle sijoitettu majakkalaiva.

Majakkalaiva Snipan kuvattuna merellä ilmeisesti vuonna 1893. Kuva: Luotsi- ja majakkalaitoksen arkisto, Kansallisarkiston Digitaaliarkisto

Alkuperä muokkaa

Merenkurkun ruotsinkielisen nimen mukaan sinne sijoitetulle ensimmäiselle majakkalaivalle annettiin nimi Quarken; alus oli puurunkoinen ja rakennettu Turussa vuonna 1868. Se oli kuunaritakilainen purjelaiva ja lamppuina oli kaksi kahdeksanlyhtyistä öljyvaloa; valot oli sijoitettu lasi-ikkunaisiin häkkeihin ja ripustettu kardaanisesti, jotta ne pysyivät pystyssä aluksen kallistellessakin;lyhtyhäkki oli koottu kuparilevyistä ja sitä voitiin taljojen avulla laskea pitkin mastoa; näin lyhdyt voitiin puhdistaa ja täyttää kannen alla suojassa säältä. Polttoaineena oli vanha ja kylmänä vuodenaikana kelvoton naurisöljy, koska tehokkaampaa petrolia pelättiin sen tulenarkuuden vuoksi.

Luotsitirehtööri Justus Eriksson jopa sanoi petrolista:

»Moinen herkästi räjähtävä paholaisen keksintö syövyttää lyhdyt ja heijastimet pilalle ja lopulta polttaa kaiken ympärillään!»

-Asiahan oli aivan päinvastoin, ja lopulta Erikssoninkin oli käännettävä kantaansa. Mutta vielä useiden vuosien ajan joutuivat majakkamiehet niin maalla kuin merelläkin kamppailemaan liian herkästi jäätyvän naurisöljyn kanssa.

Valolaitteet oli valmistanut Venäjän luotsilaitosten vanha hovihankkija, pariisilainen Sautter et cie.

Aluksessa oli sumumerkinantolaitteena voimakasääninen laivakello sekä erityisiä vaaratilanteita varten merkinantokanuuna. Tämä alus oli ainoa suomalainen majakkalaiva, jossa käytettiin tätä lyhtymallia, seuraaviin tuli jo uudenmalliset kolmilyhtyiset.

Tämä suomalaisten majakkalaivojen esikoinen osoittautui kuitenkin toivottomaksi käyttää varhain tulevien ja joskus ankarienkin jääolojen vuoksi, ja pitkän odotuksen jälkeen sitä korvaamaan saatiin uusi teräsrunkoinen alus: se valmistui Helsingissä Hietalahden telakalla vuonna 1885 yhtaikaa kuin majakkalaiva Helsingkallan.

Uudet alukset vastasivat mitoiltaan ja ominaisuuksiltaan täydellisesti toisiaan: 25,8 x 6,5 x 2 metriä. Koneistoa ei ollut vaan purjeet. Valolaite oli muista poiketen yksinäinen kiinteää punaista valoa näyttävä öljylamppu, joka nostettiin keulamaston huippuun.

Asemapaikalla muokkaa

Uusi teräsrunkoinen alus vapautti vanhan puurunkoisen Quarken-majakkalaivan kevyempiin tehtäviin; siitä tuli joidenkin vuosien ajaksi Rauman majakkalaiva nimellä Relandersgrund - kunnes sen tuli aika lähteä purettavaksi uuden teräsrunkoisen aluksen tieltä.

Uuteen Quarkeniin vaihdettiin 1920-luvulla uusi tukevampi keulamasto, jonka huippuun asennetulle lavalle tuli uusi asetyleenivalo; valotunnukseksi tuli nyt kolme valkoista väläystä joka 13,5:s sekunti.

Alusta alettiin vuosisadan alussa kutsua nimellä Snipan ja jonkin aikaa sen kylkiin oli maalattu erikoinen nimi: QUARKEN (SNIPAN) .

1920-luvun lopussa aluksen nimeksi tuli pysyvästi Snipan. Alus sai yhtaikaa sisarlaivansa Helsingkallanin kanssa potkurin ja 60 hevosvoiman Bolinder-kuulamoottorin. Samalla asennettiin myös uusi paineilmasumusireeni entisen käsikampikäyttöisen tilalle. Sireenin ja valonheitintä ruokkivan generaattorin voimanlähteeksi asennettiin pienempi petrolikäyttöinen apukone.

Tuhoutuminen muokkaa

Majakkalaiva selvisi Merenkurkun vaihtelevista oloista ja sotavuosistakin pienin kolhuin, mutta joulukuussa 1944 aluksen ollessa matkalla Vaasaan telakoitavaksi puhkesikin yllättäen voimakas lumimyrsky: alus eksyi suunnastaan ja ajoi matalikolle. Miehistö pelastui veneillä, mutta myrskyn laannuttua todettiin aluksen hakkautuneen romuksi, joka oli uponnut.

Aluksen jäännökset ovat suhteellisen matalassa vedessä jäiden lähes täysin hajalle ruhjomina. Majakkamasto asetyleenilyhtyineen ja ihmeen kautta vedeltä säästynyt generaattori moottoreineen, ankkurit ja jotain pienempää onnistuttiin pelastamaan, mutta mm. pääkone menetettiin.

Paikan peri sisarlaiva Varamajakka I.

Lähteet muokkaa

  • Visa Auvinen: Leijonalippu merellä
  • Merikapteeni Seppo Laurell: Aalloilla keinuvat majakat