Magnus Hovila
Magnus Aleksander Hovila, sukunimi vuoteen 1906 Hunnelin (18. maaliskuuta 1878 Janakkala − 20. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen juristi ja korkeimman oikeuden oikeusneuvos.[1][2][3]
Hovilan vanhemmat olivat tehtaankasööri Magnus Bernhard Hunnelin ja Aleksandra Lukin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 Hämeenlinnan lyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa ylemmän hallintotutkinnon 1901 ja oikeustutkinnon 1903. Hovila sai varatuomarin arvon 1906.[1][3]
Hovila oli eri viroissa senaatin prokuraattorintoimituskunnassa vuodesta 1906 alkaen ja oli toimituskunnan sihteerinä 1912−1922. Hän oli vanhempana oikeuskanslerinsihteerinä 1922−1932. vt. apulaisoikeuskanslerina useita kertoja 1928−1930 ja 1932 sekä korkeimman oikeuden oikeusneuvoksena 1932−1946. Hovila toimi laki-ja talousvaliokunnan sihteerinä 1910 ja 1911 sekä merisotasaalisoikeuden lainoppineena jäsenenä vuodesta 1922 alkaen. Hovila sai laamannin arvon 1927. Hän suomensi R. F. Hermansonin Suomen finanssihallinto-oikeuden luennot ja hänen julkaistaviksi kootut lausuntonsa ja mietintönsä. [2][1][3]
Suomennoksia muokkaa
- Muistiinpanot professori R. F. Hermansonin Suomen finanssihallinto-oikeuden luennoista; luennoitsijan luvalla julkaissut Gösta Palmgren ; toisesta painoksesta suomentanut M. A. Hovila. Suomalaisen lakimiesten yhdistyksen suomennoksia 1. WSOY 1920
- F. Hagerup : Oikeus ja kulttuuri XIX vuosisadalla; suomentanut M. A. Hovila. Suomalaisen lakimiesten yhdistyksen suomennoksia 2. WSOY 1923
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Magnus Aleksander Hunnelin (Hovila)
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934 : Magnus Hovila
- ↑ a b c 60-vuotias. Oikeusneuvos M. A. Hovila, Helsingin Sanomat, 18.03.1938, nro 75, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot