Magneettisekoitin
Magneettisekoitin on laite, jonka pyörivä magneetti saa aikaan astiassa olevan nesteen sekoittumisen. Magneettisekoitin on keskeinen väline useissa kemian ja biologian laboratorioissa.
Käyttö muokkaa
Magneettisekoitin koostuu ulkokuoresta, jonka päällä on metallinen levy. Levyn alla on magneetti, jota pyörittää moottori. Pyöritysnopeutta säädetään reostaatilla ja pyöritysnopeus on useimmiten korkeintaan 4 000 kierrosta minuutissa. Magneettisekoittimen levyssä on usein lämmitysvastus, jotta sekoitettavaa nestettä saadaan myös lämmitettyä. Sekoitettava neste asetetaan astiassa, esimerkiksi dekantterilasissa, erlenmeyerpullossa tai kolvissa, magneettisekoittimen levyn päälle ja astiaan lisätään sauvamagneetti. Levyn alla oleva pyörivä magneetti saa aikaan sauvamagneetin pyörimisen astiassa. Muodostuva pyörrevirtaus sekoittaa nesteen tehokkaasti. Sauvamagneetti on päällystettu polytetrafluorieteenillä tai lasilla.[1][2][3]
Magneettisekoitinta käytetään konsentraation pitämiseen samana koko astiassa, aineiden liukenemisen nopeuttamiseen, lämmönsiirron tehostamiseen ja sedimentaation ehkäisyyn. Magneettisekoitus toimii parhaiten suhteellisen pienessä laboratoriomittakaavassa. Jos nesteessä on useampi toisiinsa liukenematon faasi, tai neste on hyvin viskoosia, magneettisekoitin ei ole yhtä tehokas kuin mekaaninen sekoitin.[1][2][4][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b John Leonard, Barry Lygo & Garry Procter: Advanced Practical Organic Chemistry, s. 179–180. Taylor & Francis, 2013. ISBN 978-1-4398-6097-7. (englanniksi)
- ↑ a b John C. Gilbert, Stephen F. Martin: Experimental Organic Chemistry, s. 50–51. Cengage Learning, 2016. ISBN 978-1-305-0804-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.9.2023). (englanniksi)
- ↑ Herbert W. Ockerman: Illustrated Chemistry Laboratory Terminology, s. 81. CRC Press, 1991. ISBN 0-8493-0152-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.9.2023). (englanniksi)
- ↑ Kerstin Thurow, Steffen Junginger: Devices and Systems for Laboratory Automation, s. 215. John Wiley & Sons, 2023. ISBN 978-3-527-34832-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.9.2023). (englanniksi)
- ↑ Ruth Weber: Arbeitstechnik im Chemielabor, s. 49–50. Haupt Verlag, 2015. ISBN 978-3-8252-4165-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.9.2023). (saksaksi)