Maatalouslaskenta

Maatalouslaskenta on kymmenen vuoden välein tehtävä tilastollinen tutkimus, jossa kuvataan maatalouden ja puutarhatalouden rakennetta[1]. Käytännössä 2–3 vuoden välein tehtävässä maatalouden rakennetutkimuksissa kerätään tietoja maatilojen lukumäärästä, tuotantosuunnasta, omistusmuodosta, maankäytöstä, kasvinviljelystä, kotieläintuotannosta, maataloustöihin käytetystä työajasta, luomutuotannosta sekä maatilan koneista ja laitteista. Maatalouslaskenta on maatalouden rakennetutkimusta[2] laajempi, sillä maatalouslaskenta tehdään kaikille maatiloille ja puutarhayrityksille totaali- eli kokonaistutkimuksena.

Maatalouslaskennan logo

Maatalouden rakennetutkimukset; rakennetutkimus ja maatalouslaskenta, ovat kaikissa Euroopan talousalueen maissa tehtävä maatiloja ja puutarhayrityksiä koskeva tilastotutkimus. Euroopan komission tilastoviranomainen Eurostat ohjaa ja koordinoi rakennetutkimusten toteutusta ja kerää tutkimusten tiedot jäsenmailta. Euroopan komission tarkoituksena on koota maatalouden rakennetutkimuksista vertailukelpoista tilastotietoa kaikkien Euroopan talousalueen maiden maatilojen rakenteesta. Maatalouden rakennetutkimuksen tiedot ovat yksi tärkeimmistä komission käyttämistä tiedonlähteistä EU-tason maatalouspolitiikan päätöksiä tehtäessä.

Maatalouslaskennan historiaMuokkaa

Maatalouslaskentaa on tehty jo sadan vuoden ajan Suomessa. Ensimmäinen maatalouslaskenta oli vuonna 1910 ja viimeisin alkoi 1. syyskuuta 2010. Samalla vietetään maatalouslaskentojen 100-vuotisjuhlaa. EU-asetusten mukaisia maatalouden rakennetutkimuksia Suomessa on tehty ensimmäisestä jäsenyysvuodesta 1995 alkaen. Näin ollen vuoden 2000 maatalouslaskenta oli ensimmäinen EU-säädösten mukaisesti toteutettu laskenta.

Sadan vuoden aikana suomalaisessa yhteiskunnassa ja maataloudessa on tapahtunut monia muutoksia ja murroksia, joita laskentojen pohjalta tehdyt tilastot heijastavat. Maatalousyhteiskunta on vaihtunut teolliseen ja maatilojen määrä on tuntuvasti vähentynyt. Samaan aikaan tilakoko, keskimääräinen peltopinta-ala sekä maataloustuotanto ovat kasvaneet[3].

Maatalouslaskenta 2010 ja tuotantomenetelmätutkimusMuokkaa

Maatalouslaskenta 2010 on kaikkia Suomen noin 65 000 maatilaa ja puutarhayritystä kokeva tilastollinen tutkimus. Maatalouslaskennan tietosisällöstä yli puolet saadaan olemassa olevista rekistereistä, ja loput kerätään suoraan viljelijöiltä. Sähköinen eli web-tiedonkeruu on ensimmäistä kertaa käytössä vuoden 2010-maatalouslaskennassa, jolloin vastaajilla on mahdollisuus luovuttaa tietoja (verkkolomakkeen avulla) internetin kautta. Toinen tiedonkeruutapa on puhelinhaastattelut.

Vuoden 2010 laskennassa on uutena elementtinä maatalouden tuotantomenetelmätutkimus[4]. Tuotantomenetelmätutkimuksen tiedot kerätään noin 15 000:lta viljelijältä laskennan tiedonkeruun yhteydessä. Tiedonkeruu on toteutettu siten, että laskennan kysymysten lomaan on lisätty tuotantomenetelmätutkimuksen kysymykset. Tuotantomenetelmätutkimuksessa kerätään mm. eläinten hyvinvointiin ja ympäristönsuojeluun liittyvää tietoa koko EU:n alueelta.

Maatalouslaskennan tiedonkeruu tehdään vuonna 2010 ja ensimmäiset tulokset julkaistaan syksyllä 2011. Lopulliset tulokset lähetetään komissiolle maaliskuun 2012 loppuun mennessä.

Maatalouslaskennat maailmanlaajuisestiMuokkaa

Maatalouslaskenta on kansainvälinen, maailmanlaajuinen tilastotutkimus, joka tehdään FAO:n suositusten mukaisesti. Suomessa maatalouden rakennetutkimukset tehdään Tikessä. Maatalouslaskenta toteutetaan samanaikaisesti useimmissa EU- ja Euroopan talousalueen ETA-maissa. Suurin osa Maatalouslaskennan kysymyksistä on kaikille EU-maille yhteisiä ja osa perustuu kansallisiin tietotarpeisiin. EU:n ja ETA:n maissa maatalouslaskentaa ohjaa maatalouden rakennetutkimukseen liittyvä lainsäädäntö, [5]

Maatalouslaskennan säädösperustaMuokkaa

Tietojen antaminen Maatalouslaskenta 2010 ja tuotantomenetelmätutkimuksen yhteydessä perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 1166/2008. Tässä asetuksessa on esitetty minimivaatimukset Maatalouslaskenta 2010 tekemiseen kuten tutkimuksissa kerättävät tiedot, tietojen toimitusaikataulu ja tulosten tarkkuusvaatimukset.

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1166/2008, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 kumoamisesta[6] [7].

Maatalouslaskenta 2010 ja tuotantomenetelmätutkimuksessa käytetyt käsitteet on määritelty:

  • Komission asetus (EY) N:o 1200/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1166/2008 täytäntöönpanosta kotieläinyksikkökertoimien sekä muuttujien määritelmien osalta[8] [9].

Maatalouslaskennan osalta noudatetaan myös kansallisia maataloustilastoja koskevaa lainsäädäntöä. Tike on valtion virasto, joka on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tiken lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa maatila- ja puutarhatalouden sekä maaseutuelinkeinojen harjoittamista koskevia tilastoja[10].

Tikelle toimitetut maatilakohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä Tilastolain (280/2004) 12 §:n mukaisesti[11]. Yksikkötason tietoja luovutetaan eteenpäin vain tilastolain 13 §:ssä määritellyin ehdoin. Yksikkötason tietoja saa luovuttaa vain tieteellistä tutkimusta tai tilastointitarkoituksia varten. Niitä ei luovuteta missään olosuhteissa hallinnollista päätöksentekoa, tutkintaa, valvontaa tms. käyttöä varten.

Maataloustilastoja osalta voimassa olevat tilastoasetukset on esitetty laajemmin Tiken Tilasto-ohjelmassa[12].

Maatalouslaskennan tuloksetMuokkaa

Tulokset on koottu viiteen verkkojulkaisuun ja kahteen painettuun julkaisuun [13].

LähteetMuokkaa

  1. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Maatalouden rakenne Tike. Viitattu 30.4.2010.
  2. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Maatalouden rakennetutkimus 17.9.2008. Tike. Viitattu 30.4.2010.
  3. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Sata vuotta maatalouslaskentaa Tike. Viitattu 30.4.2010.
  4. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Tiken tilasto-ohjelma 2010-2015, s. 22 (PDF) Tike. Viitattu 12.3.2013.
  5. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1166/2008) (PDF) eur-lex.europa.eu. Viitattu 30.4.2010.
  6. EU: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1166/2008 (PDF) Euroopan unionin virallinen lehti. 19.11.2008. Viitattu 30.4.2010.
  7. EU: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1166/2008 bibliografiset tiedot (PDF) Euroopan unionin virallinen lehti. 19.11.2008. Viitattu 30.4.2010. (englanniksi)
  8. EU: KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1200/2009 (PDF) Euroopan unionin virallinen lehti. 30.11.2008. Viitattu 30.4.2010.
  9. EU: KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1200/2009 bibliografiset tiedot (PDF) Euroopan unionin virallinen lehti. 30.11.2008. Viitattu 30.4.2010. (englanniksi)
  10. Laki maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta 4.12.1992/1200 finlex.fi. Viitattu 12.3.2013.
  11. Tilastolaki 23.4.2004/280 finlex.fi. 23.4.2004. Viitattu 30.4.2010.
  12. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Tiken tilasto-ohjelma 2010-2015, Liite 1 s. 33-34 (PDF) Tike. Viitattu 12.3.2013.
  13. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Maatalouslaskenta 2010 -julkaisusarja (PDF) Tike. Viitattu 12.3.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa