Maalaisoikeus oli aiemmin Ruotsissa ja Suomessa käytössä ollut yksityisoikeuden osa, jota sääntelevä lainsäädäntö koski vain maaseudulla asuvia ihmisiä tai siellä olevaa omaisuutta.[1][2] Pelkästään kaupunkien asukkaita ja siellä olevaa omaisuutta koskevaa lainsäädäntöä kutsuttiin kaupunkilaisoikeudeksi. Vaikka Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain piti olla yhteinen maaseudulle ja kaupungeille, siihen sisältyi kuitenkin joitakin säännöksiä, jotka kohtelivat eri lailla maaseudun ja kaupunkien väestöä.[2] Eroavia säännöksiä sisältyi esimerkiksi vuoden 1734 lain perintöoikeuteen. Nykypäivän Suomessa tällaisia eroja ei enää ole.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1963, osa 13, palsta 211, hakusana maalaisoikeus.
  2. a b Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963, osa 5, palsta 1098, hakusana maalaisoikeus.