MG-42
MG-42 (saks. Maschinengewehr 1942) on saksalainen toisen maailmansodan aikainen ilmajäähdytteinen ja rullasulkumekanismia käyttävä kevyt konekivääri.[1]
Maschinengewehr 1942, MG-42 | |
---|---|
Tyyppi | Konekivääri |
Valmistaja | Metall und Lackierwarenfabrik Johannes Großfuß AG |
Valmistusmaa | Saksa |
Valmistusvuodet | 1942–1945 |
Tekniset tiedot | |
Kaliiperi(t) | 7,92×57 mm Mauser, 7,62×51 mm NATO |
Aseen pituus | 1 120 mm |
Paino (tyhjänä) | 11,57 kg |
Lipas | Patruunavyö |
Kapasiteetti | 50 tai 250 patruunaa |
Ammuksen lähtönopeus | Noin 755 m/s |
Tehokas kantama | 1 000 m |
Tulinopeus (laukausta/min) | 1 500 laukausta minuutissa |
MG-42 suunniteltiin korvaamaan saksalaisten edellinen kevyt konekivääri MG-34, ja se suunniteltiin sodanaikaista massatuotantoa ajatellen: sen valmistaminen oli huomattavasti MG-34:ää yksinkertaisempaa, nopeampaa ja halvempaa. MG-42 vaati noin 75 työtuntia ja maksoi noin 250 Reichsmarkia kappaleelta, kun taas MG-34 vaati jopa 150 työtuntia ja maksoi 312 RM/kpl.
MG-42:n tulinopeus on useimpiin muihin aseisiin verrattuna varsin suuri, 1 500 laukausta minuutissa eli noin kaksinkertainen yleisessä käytössä olevien konekiväärien tulinopeuteen verrattuna. Aseella ammuttu sarja kuulostaa repeytyvän kankaan ääneltä tai kauempaa peltiseltä tärätykseltä, koska yksittäisiä laukauksia ei voinut kuulla. Äänellä oli myös suuri psykologinen vaikutus joukkoihin. Suuren tulinopeuden haittapuoli oli suuri patruunankulutus, ja aseen ilmajäähdytteisyyden vuoksi piippu kuumeni hyvin nopeasti. Tämä ongelma ratkaistiin siten, että piippu oli vaihdettavissa muutamassa sekunnissa pikavaihtomekanismilla toiseen. Aseen mukana toimitettiin kaksi tai kolme vaihtopiippua ja asbestilapanen kuuman piipun poistamista varten. Piippu vaihdettiin noin 250 laukauksen sarjan jälkeen. Piippu kesti 3 500–4 000 laukausta, myöhemmät kovakromatut hiukan enemmän. Yhdysvaltalainen lempinimi aseelle oli Hitler’s Buzzsaw (”Hitlerin sirkkeli”) äänen ansiosta.
Toisen maailmansodan lopun materiaalipulassa MG-42:sta kehitettiin uusi malli nimeltään MG-45 tai MG-42V. MG-42V oli valmistettu huonompilaatuisesta teräksestä, ja se painoi vain 9 kiloa. Koska sen lukosta oli jätetty pois aiemman mallin rullalukkohidastus, sen tulinopeus oli suurempi kuin MG-42:n. Uutta mallia valmistettiin vain kymmenen kappaletta.
MG-42:sta valmistivat Mauser Werke AG Berliinissä, Gustlogg-Werke Suhlissa, Großfuß Döbelnissä, Magnet Berliinissä ja Steyr-Daimler-Puch Wienissä.
Sodan loppuun mennessä oli valmistettu yli 750 000 MG-42:ta.
MG-42 on edelleen valmistuksessa ja käytössä useissa maissa, Saksassa nimellä MG3 ja yleensä 7,62×51 mm NATO-kaliiperisena.
Sveitsissä aseesta valmistettiin muunneltua versiota nimellä MG-56. Muun muassa aseen runko oli tehty umpiteräksestä jyrsimällä alkuperäisen levyprässäyksen sijaan, mikä nosti sekä aseen painoa että valmistuskustannuksia.
Kuvagalleria
muokkaa-
MG-42:n eri versioita ja varusteita.
-
MG 42 -konekiväärin rullasulkumekanismi halkileikkausmallissa.
-
Saksalainen sotilas kantaa MG-42:tä Ranskassa kesällä 1944.
-
Saksalainen sotilas käyttää MG-42:ta Monte Cassinon taistelussa.
Lähteet
muokkaa- ↑ http://www.tactical-life.com/online/tactical-weapons/machine-gun-42/ (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta MG-42 Wikimedia Commonsissa