Lupang Hinirang (”Luvattu maa”) on Filippiinien kansallislaulu.[1][2][3] Laulu oli aluksi tekstitön marssi, jonka Julián Felipe sävelsi Filippiinien presidentin Emilio Aguinaldon toimeksiannosta käytettäväksi Filippiinien itsenäistymisjuhlassa 12. kesäkuuta 1898. Felipen marssin alkuperäinen nimi oli ”Marcha Filipina Magdalo”, myöhemmin nimeksi muutettiin ”Marcha Nacional Filipina” (”Filippiinien Kansallismarssi”). Samalla marssille annettiin virallinen kansallismarssin asema 11. kesäkuuta 1898, siis päivää ennen maan itsenäistymistä. Elokuussa 1899 nuori sotilas ja runoilija nimeltään José Palma kirjoitti Kansallismarssiin espanjankieliset sanat nimellä ”Filipinas” (”Filippiinit”).[1] Tästä tuli maan kansallislaulu.

1920-luvulla Yhdysvaltain suojeluksessa olevilla Filippiineillä kiellettiin kaikkien kansallisten symbolien käyttö. Tuolloin maata hallitsevat yhdysvaltalaiset viranomaiset päättivät käännättää Palman espanjankielisen runon englanniksi. Ensimmäisen englanninkielisen version laati Filippiinien yliopiston professori ja runoilija Paz Marquez Benitez.[2] Tätä käännöstä suositummaksi osoittautui kuitenkin senaattori Camilio Osiasin ja rouva Mary A. Lanen laatima ”Philippine Hymn”. Filippiinien kongressi sääti tämän käännöksen maan kansallislaulun viralliseksi englanninkieliseksi versioksi lailla vuonna 1938.[2]

Tagalogin kielisiä käännöksiä alkoi ilmestyä 1940-luvulla.[2] Niistä suosituin oli ”O Sintang Lupa” (”Oi rakas maa”), jonka laativat Julian Cruz Balmaceda, Ildefonso Santos ja Francisco Caballo. Tämä käännös sai virallisen aseman vuonna 1948. Presidentti Ramon Magsaysayn aikana maan opetusministeri Gregorio Hernandez muodosti komitean uudistamaan laulun tagalogin kielisen käännöksen. Toukokuun 26. päivänä 1956 nykyisin voimassa oleva käännös ”Lupang Hinirang'” esitettiin ensi kerran (käännöstä tosin muokattiin vielä hieman 1966). Nykyiset tagalogin kieliset sanat on vahvistettu lailla 1998. Laki ei kuitenkaan vahvista muun kielisiä versioita; se päinvastoin säätää, että kansallislaulu on esitettävä ”kansallisella kielellä” (mikä sulkee pois englannin ja espanjan), lisäksi se on lain mukaan esitettävä ”kunnioittavasti”. Toisaalta laulua esitetään edelleenkin sekä espanjaksi että englanniksi.

Lokakuussa 2010 Filippiinien edustajainhuone, parlamentin alempi kamari, sääti lain, jonka mukaan kansallislaulun laulamisesta ”väärin” voidaan langettaa 100.000 Filippiinien peson (noin 1 700 euron) sakko tai kaksi vuotta vankeutta.[4] Lain mukaan kansallislaulu on esitettävä marssin tahtiin. Kansallislaulun aikana on tarkoitus seistä ja tehdä kunniaa ensimmäisen nuotin alkaessa soida, ja laulun sanojen opettelua painotetaan koulusta lähtien.[5] Rangaistavaa on myös laulaa kansallislaulua liian innottomasti tai muuten epäkunnioittavasti. Voimaan tullakseen laki vaatii vielä parlamentin toisen kamarin, senaatin, hyväksynnän.

Tagalogiksi Lupang Hinirang

muokkaa

Kääntänyt Julian Cruz Balmaceda, Ildefonso Santos ja Francisco Caballo; viimeistelty vuonna 1966

Bayang Magiliw
Perlas ng Silanganan,
Alab ng puso
Sa dibdib mo'y buhay.

Lupang Hinirang,
Duyan ka ng magiting,
Sa manlulupig,
'Di ka pasisiil.

Sa dagat at bundok,
Sa simoy at sa langit mong bughaw,
May dilag ang tula
At awit sa paglayang minamahal.

Ang kislap ng watawat mo'y
Tagumpay na nagniningning,
Ang bituin at araw niya
Kailan pa ma'y 'di magdidilim.

Lupa ng araw, ng luwalhati't pagsinta,
Buhay ay langit sa piling mo;
Aming ligaya, na 'pag may mang-aapi
Ang mamatay nang dahil sa 'yo.

Cebuanoksi Nasudnong Awit

muokkaa

Kääntänyt Jess Vestil

Yutang tabunon
Mutya nga masilakon,
Putling bahandi,
Amo kang gimahal.

Mithing gisimba,
Yuta's mga bayani,
Sa manlulupig,
Pagadapigan ka.

Ang mga buntod mo,
Ug lapyahan sa langit mong bughaw,
Nagahulad sa awit, lamdag sa
Kaliwat tang gawas.

Silaw sa adlaw ug bituon
Sa nasudnong bandila,
Nagatima-an nga buhion ta
Ang atong pagka-usa.

Yutang maanyag, duyan ka sa pagmahal,
Landong sa langit ang dughan mo;
Pakatam-ison namo nga maulipon ka
Ang kamatayom sa ngalan mo.


Englanniksi: Philippine Hymn

muokkaa

Kääntänyt senaattori Camilo Osias ja Mary A. Lane; virallinen vuodesta 1938

Land of the morning,
Child of the sun returning,
With fervor burning,
Thee do our souls adore.

Land dear and holy,
Cradle of noble heroes,
Ne'er shall invaders,
Trample thy sacred shores.

Even within thy skies and through thy clouds,
And o'er thy hills and seas.
Do we behold the radiance,
Feel the throb of glorious liberty.

Thy banner, dear to all our hearts,
Its sun and stars alight.
O, never shall its shining fields,
Be dimmed by tyrant's might!

Beautiful land of love, O land of light,
In thine embrace 'tis rapture to lie.
But it is glory ever, when thou art wronged,
For us, thy sons, to suffer and die.


Espanjaksi Filipinas

muokkaa

kirjoittanut Jose Palma; virallinen 1899

Tierra adorada
Hija del sol de Oriente,
Su fuego ardiente,
En ti latiendo está.

¡Tierra de amores!
Del heroismo cuna,
Los invasores
No te hollarán jamás.

En tu azul cielo, en tus auras,
En tus montes y en tu mar
Esplende y late el poema
De tu amada libertad.

Tu pabellón, que en las lides
La victoria iluminó,
No verá nunca apagados
Sus estrellas y su sol.

Tierra de dichas, del sol y de amores,
En tu regazo dulce es vivir.
Es una gloria para tus hijos,
Cuando te ofenden, por ti morir.

Lähteet

muokkaa
  1. a b PHILIPPINES, THE: National Anthem of The Philippines Lupang Hinirang Anthems. National Anthems of the World Organisation (NAW). Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  2. a b c d Philippines National Anthems.info. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  3. Philippines The World Factbook. Central Intelligence Agency (CIA). Arkistoitu 14.12.2018. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  4. McGeown, Kate: Philippines national anthem abuse subject to new law World: Asia-Pacific. 5.10.2010. BBC News. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  5. Philippines to make enthusiastic singing of national anthem mandatory World: Asia. 27.6.2017. BBC News. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa