Luonne

asian tai ilmiön ominainen piirre

Luonne eli luonto tarkoittaa jollekin asialle tai ilmiölle ominaisia merkittäviä toiminnallisia piirteitä, jotka pysyvät eri tilanteissa. Usein luonteella tarkoitetaan tietoisen tai tuntevan olennon, kuten ihmisen tai eläimen käytöksen ja mielentilan yksilöllisiä piirteitä.

Muinaissuomalaisten käsitys ihmisen luonnosta muokkaa

Pääartikkeli: Luonto mytologiassa

Sanan luonto alkuperäinen merkitys on ihmisen suojelushaltija. Sana luonne on samaa kantaa. Suomalaisen mytologian mukaan ihmisen luonto on henkiolento, joka seuraa ihmistä ja vaikuttaa tämän onneen, luonteeseen ja menestykseen. Vasta myöhemmin sana luonto on saanut nykyisen merkityksensä.

Etymologisesti luonto-sana taas viittaa luomiseen, synnyttämiseen.

Katso myös muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.