Avaa päävalikko

Lumiraja on se etäisyys auringosta, jolla vesi tiivistyy jääksi[1]. Yleisemmin lumiraja on jonkin haihtuvan aineen tiivistymisetäisyys. Alkuaurinkokunnassa veden lumiraja oli asteroidivyöhykkeellä, mutta häkäkaasun lumiraja Neptunuksen etäisyydellä.

Veden lumirajaMuokkaa

Monet asteroidit ja komeetat sisältävät paljon haihtuvia aineita, koska syntyivät lumirajan ulkopuolella.

Veden lumirajan arvellaan monesti olleen noin 2,7[2]-3,2 AU päässä auringosta, Tällä etäisyydellä on nykyään asteroidivyöhyke. Nykyään lumiraja on lähempänä Aurinkoa, noin 1,7 AU päässä siitä[3].

Vesi tiivistyi harvassa alkuaurinkoa ympäröineessä sumussa vasta hyvin kylmässä alle 150-170 K:n lämpötilassa.

Lumirajan etäisyys vaihteli aurinkokunnan synnyn aikanakin. Toisaalta lumirajan etäisyys riippui suhteellisen vähän alkuauringon kirkkaudesta ja kiekon tiheydestä[3].

Lunta saattoi säilyä varjoisissa kohdissa lumirajan sisäpuolellakin.

Teoreettinen esiplaneteerisen kiekon pintatiheys kasvoi lumirajan kohdalla noin 3-4-kertaiseksi[3]. Näin koska haihtuvia aineita oli alkuaurinkosumussa 1,6%, kun kiveä ja metallia 0,6%[4]. Niinpä tiivistyneitten jäitten takia tiheämmässä kiekossa syntyi suuria planeettaytimiä, jotka keräsivät ympärilleen suuren vetyvaipan[3].

Maapallon vesi tuli lumirajan takaa asteroideista ja/tai komeetoista.

Muita lumirajojaMuokkaa

Muita lumirajoja ovat esimerkiksihiilidioksidin, häkäkaasun, ammoniakin jne lumirajat. Häkäkaasun lumiraja oli noin 30 AU päässä Auringosta, eli suunnilleen Naptunuksen radan nykyisellä paikalla[5][6].

LähteetMuokkaa

  1. Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
    Alkuperäinen artikkeli: en:Frost line (astrophysics)
  2. [1]
  3. a b c d [2]
  4. [3]
  5. [4]
  6. [5]

Aiheesta muuallaMuokkaa