Lumenpysymä eli pysyvä lumikenttä on korkeimpien tunturien lumikenttä, joka ei sula yhden kesän aikana. Talvisin niiden lumipeitteen vahvuus on useita metrejä, mutta kesällä ne sulavat huomattavasti. Lumenpysymillä elää muun muassa erilaisia lumileviä ja mikroskooppisia lumisieniä.[1] Lumenpysymät kuuluvat tuntureiden uhanalaisiin luontotyyppeihin. Ilmaston lämmettyä lumenpysymät voivat muuttua sammalvaltaisiksi lumenviipymiksi.[2]

Lähteet muokkaa

Norokorpi et al.: Tunturit. Raunio, Anne & Schulman, Anna & Kontula, Tytti (toim.): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus: Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3029-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.1.2013).

Viitteet muokkaa

  1. Norokorpi et al, s. 519.
  2. Tunturiluonnon elintila pienenee ilmastonmuutoksen edetessä Ilmasto-opas.fi. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 12.1.2013.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.