Luis de Góngora

Luis de Góngora y Argote (15611627)[1] oli espanjalainen barokkiajan runoilija. Hän oli ylhäisaatelia ja opiskeli teologiaa, mutta uhkapelurina hän menetti kaikki rahansalähde?. Hänen tunnetuimpia runojaan ovat Soledades I–II sekä Fabula de Polifemo y Galatea.

Luis de Góngora
Diego Velázquez, Luis de Góngoran muotokuva, 1632.
Diego Velázquez, Luis de Góngoran muotokuva, 1632.
Henkilötiedot
Syntynyt 1561
Córdoba
Kuollut 1627
Córdoba
Kansalaisuus espanjalainen
Kirjailija
Salanimi Luis de Góngora
Äidinkieli espanja
Tuotannon kieli espanja
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Gongora tutki ensin lakitiedettä ja kirjallisuutta, mutta rahahuolet pakottivat hänet rupeamaan papiksi. Myöhemmin Filip III nimitti hänet kunniakappalaisekseen. Gongoran nuoruudenrunot, jotka on kirjoitettu kansalliseen henkeen, ovat omaperäisiä ja pirteitä.[1]

Tyytymättä saavuttamaansa menestykseen Gongora kehitti uuden tyylin estilo culto. Tyyli on hyvin keinotekoinen, kuvat haettuja ja kieli oppineiden ja varsinkin mytologisten viittausten ja latinanvoittoisten käänteiden kangistamaa. Tähän tyyliin hän kirjoitti runoteoksensa, kuten Soledades, Fabula de Polifemo y Galatea ja Fabula de Piramo y Tisbe sekä monet sonetit. Gongora sai joukon jäljittelijöitä, gongoristit eli kulleranistit, ja itse tyyliä sanottiin gongorismiksi. Tämä nurinkurinen makusuunta vaikutti epäedullisesti koko 1600-luvun espanjalaiseen ja portugalilaiseen runouteen.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Gongora, Luis, Tietosanakirja osa 2, palsta 1529–1530, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.