Lounaanmorsiusyökkönen

perhoslaji

Lounaanmorsiusyökkönen (Noctua fimbriata) on huomiota herättävän kookas loppukesän ja alkusyksyn yöperhoslaji.

Lounaanmorsiusyökkönen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Maayökköset Noctuinae
Suku: Morsiusyökköset Noctua
Laji: fimbriata
Kaksiosainen nimi

Noctua fimbriata
(Schreber, 1759)

Katso myös

  Lounaanmorsiusyökkönen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

muokkaa

Lounaanmorsiusyökkösen sukupuolet eroavat toisistaan etusiipien värisävyn osalta. Naaraat ovat vaalean kellanruskeita kun koiraiden sävy on tummanruskea. Siipien kuviointi on kuitenkin samanlainen. Etusiivissä sisempi poikkiviiru erottuu hieman taustaväriä tummempana. Ulompi poikkiviiru on vaalea viiru, joka tekee mutkan ulospäin. Viirujen väliin jäävällä alueella munuaistäplä näkyy niin ikään vaalean viirun rajaamana. Siiven ulkoreuna ulomman poikkiviirun ulkopuolella on muuta siipeä vaaleampi ja siinä erottuvat sekä vaalea aaltoviiru että tumma kärkitäplä etureunassa. Takasiivet ovat lämpimän kirkkaankeltaiset ja niissä on huomattavan leveä, mustanruskea kaarijuova. Takasiivessä ei ole keskipilkkua. Siipiväli 53–60 mm.[1][2][3]

Ruskeat etusiivet ja keltaiset, tumman kaarijuovan kirjomat takasiivet ovat myös muille morsiusyökkösille tunnusomainen piirre.[3]

Levinneisyys ja lentoaika

muokkaa

Lounaanmorsiusyökköstä tavataan Pohjois-Afrikasta ja Euroopan länsiosista Etelä-Venäjälle ja Kaukasukselle.[3] Suomessa laji on jokseenkin yleinen, mutta havainnot painottuvat vahvasti etelä- ja lounaisrannikoille. Hajanaisia havaintoja on suunnilleen Kokkola–Jyväskylä–Imatra-linjalle saakka. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena heinäkuulta syyskuulle huipun ollessa heinä-elokuun vaihteessa.[4]

Elinympäristö ja elintavat

muokkaa

Laji viihtyy lehti- ja sekametsissä, lehdoissa sekä puistoissa ja puutarhoissa, mutta myös avoimemmissa ympäristöissä kuten kedoilla ja ahoilla. Aikuisia perhosia tulee valolle, mutta erityisen hyvin makealla nesteellä kostutetulle syötille. Naaraita tavataan koiraita useammin. Laji talvehtii toukkana ja toukka koteloituu keväällä maaperään.[3][5]

Ravintokasvi

muokkaa

Toukka elää monilla erilaisilla ruohovartisilla kasveilla, mutta joskus myös puilla ja pensailla.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  2. UK Moths (englanniksi)
  3. a b c d Mikkola K. & Jalas I.: Suomen perhoset. Yökköset 1.. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, 1977. ISBN 951-1-04296-3. s. 65
  4. Perhoswiki (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b Vlindernet (hollanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa