Louis Braille

ranskalainen opettaja, pistekirjoituksen keksijä

Louis Braille ([lwi bʁaj(ə)]; 4. tammikuuta 1809 Coupvray, Ranska6. tammikuuta 1852 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen opettaja ja sokeiden tai voimakkaasti heikkonäköisten käyttämän pistekirjoituksen eli braillekirjoituksen keksijä. Braille sokeutui itse jo nuorena ja opiskeli pariisilaisessa sokeainkoulussa, jossa tutustui erilaisiin sokeiden kirjoitusjärjestelmiin. Hän alkoi kehittää omaa järjestelmäänsä kouluaikanaan ja sai sen valmiiksi 15-vuotiaana. Braille kuoli keuhkotuberkuloosiin 43-vuotiaana, ja braillekirjoituksen leviäminen alkoi vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Louis Braille
Henkilötiedot
Syntynyt4. tammikuuta 1809
Coupvray, Ranska
Kuollut6. tammikuuta 1852 (43 vuotta)
Pariisi, Ranska
Ammatti opettaja
Étienne Leroux’n veistämä rintakuva.

Syntymä, sokeutuminen ja koulunkäynti muokkaa

 
Braillen kotitalo.

Braille syntyi 1809 Coupvrayn kylässä nelilapsisen perheen nuorimpana.[1] Hänen perheensä oli köyhä, ja perheen isä työskenteli kylän satulaseppänä.[2] Braille menetti näkönsä kolmivuotiaana leikkiessään isänsä pajalla. Naskali lävisti hänen toisen silmänsä ja toinenkin sokeutui, kun siihen kehittyi sympaattinen oftalmia.[1]

Vammastaan huolimatta Braille menestyi hyvin paikallisessa koulussa. Paikallinen maanomistaja huomasi Braillen kyvyt ja järjesti tälle paikan Pariisiin sokeainkouluun. Braillet olivat huolissaan poikansa tulevaisuudesta kotipaikan ulkopuolella, mutta suostuivat lähettämään hänet kouluun. Louis Braille aloitti opintonsa Pariisissa 10-vuotiaana.[2]

Elämä sokeainkoulussa oli melko raskasta, sillä rakennus oli kostea ja epäterveellinen ja kuri tiukkaa. Siellä opetettiin pääasiassa erilaisia käytännön neuvoja, joiden avulla oppilaat pystyisivät pärjäämään kouluajan jälkeen. Koulussa oli myös käytössä sokeiden kirjoja, jotka oli tehty kuitenkin kömpelöllä ”kohokirjoituksella”. Niissä kirjaimet oli painettu sivulle kuparilangan avulla. Oppilaat kyllä oppivat lukemaan, mutta he eivät pystyneet kirjoittamaan. Braille koki lisäksi kirjat hidaslukuisiksi.[2]

Braillekirjoituksen kehittäminen muokkaa

 
Louis Braille pistekirjoituksella

Braille tutustui 1821 ensimmäisen kerran pisteiden avulla toteutettuun kirjoitukseen, kun kapteeni Charles Barbier vieraili koulussa. Barbier oli kehittänyt niin kutsutun yökirjoituksen, jonka avulla sotilaat pystyivät lähettämään toisilleen viestejä puhumatta. Braille ymmärsi nopeasti Barbier’n kirjoituksen edut, mutta piti sitä edelleen liian monimutkaisena. Seuraavien vuosien aikana Braille kehitti menetelmää, joka käyttäisi kuutta pistettä kaikkien aakkosten esittämiseen. Braille sai vuoteen 1824 mennessä omaa nimeään kantavan pistekirjoitusjärjestelmän valmiiksi; hän oli tuolloin vasta 15-vuotias.[2] Barbier’n yökirjoituksessa käytettiin 12 merkkiä, mutta Braillen järjestelmässä vain kuutta merkkiä. Braille lisäsi 1837 kirjoitukseensa myös matemaattiset merkit sekä merkit säveltapailua varten.[3]

Koulun oppilaat alkoivat käyttää Braillen käyttämää metodia, mutta sitä ei otettu viralliseen opetusohjelmaan. Braillesta tuli koulun opettaja vuonna 1826, ja hän julkaisi vuonna 1829 pistekirjoitusta esitelleen 32-sivuisen kirjan.[4] Braillen pistekirjoitus ei noussut suosioon Braillen elinaikana. Koulua valvonut sosiaaliministeriö kielsi 1838 kirjoituksen ottamisen opetusohjelmaan. Ministeriö vaati, että sokeiden opetuksessa tuli käyttää vain latinalaisia aakkosia, kuten näkevienkin opetuksessa. Australialaisen elämäkerturin Lennard Bickelin mukaan aran ja sosiaalisesti syrjäänvetäytyvän Braillen henkinen tasapaino järkkyi huomattavasti hänen kuultuaan ministeriön päätöksen. Braillen järjestelmää tukenut koulun johtaja Pignier erotettiin virastaan vuonna 1840.[1]

Sairastuminen ja kuolema muokkaa

 
Braillen hauta Panthéonissa.

Braillessa alkoi näkyä 1830-luvun lopulla ensimmäiset merkit keuhkotuberkuloosista, johon hän myös myöhemmin kuoli. Sairaus oli todennäköisesti seurausta kosteista ja vetoisista olosuhteista, jossa hän oli joutunut elämään. Braillen sairauteen ei alkuun suhtauduttu vakavasti, mutta 1840-luvulla hänet lähetettiin toipumaan kotiinsa Coupvrayyn, kun hän alkoi yksiä verta. Braille joutui 1840-luvulla olemaan pitkiä jaksoja kotiseudullaan, mutta aina oireiden helpottuessa hän palasi Pariisiin. Braille menetti lopullisesti työkykynsä 1850-luvun alkupuolella, ja hän kuoli Pariisissa vuonna 1852.[1]

Braille haudattiin kotikyläänsä Coupvrayyn, mutta hänen ruumiinsa haluttiin myöhemmin siirtää Panthéoniin, johon on haudattu monia ranskalaisia merkkihenkilöitä.[1] Braillen jäännökset siirrettiinkiin Panthéoniin 20. heinäkuuta 1952. Tilaisuuteen osallistui muun muassa Ranskan presidentti Vincent Auriol. Braillen kädet jätettiin kuitenkin Coupvrayyn, jossa ne lepäävät betonilaatikossa tyhjässä haudassa.[4]

Merkitys muokkaa

Braillekirjoitus levisi Braillen kuoleman jälkeen ympäri maailmaa. Ranskasta se levisi Belgiaan ja Sveitsiin ja lopulta muualle Eurooppaan. Suomeenkin pistekirjoitus tuli jo 1860-luvulla.[5] Pariisilaisessa kongressissa 1878 päätettiin alkaa käyttää braillekirjoitusta sokeiden maailmanlaajuisena kirjoitusjärjestelmänä. Sen rinnalla oli silti pitkään monia muitakin järjestelmiä, ja esimerkiksi englanninkieliset maat ottivat käyttöönsä yhtenäisen braillekirjoituksen vasta 1932.[6] Braillen kehittämä kirjoitusjärjestelmä on kuitenkin auttanut maailmanlaajuisesti monia näkövammaisia lukemaan ja kirjoittamaan. Sokea kirjailija Helen Keller on muun muassa sanonut, että Braillen merkitys sokeille on sama kuin Johannes Gutenbergin merkitys koko ihmiskunnalle.[2]

Braille on saanut monia tunnustuksia ympäri maailmaa. Hänen kotitalossaan Coupvrayssä on nykyään museo, ja se on julistettu kulttuurihistorialliseksi muistomerkiksi.[7] Braillen työn kunniaksi vietetään vuosittain Braillen syntymäpäivänä 4. tammikuuta maailman pistekirjoituspäivää. Braillen syntymän 200-vuotisjuhlaa vuonna 2009 juhlistettiin muun muassa Ranskassa, ja esimerkiksi Intiassa, Belgiassa ja Italiassa lyötiin Braillen kunniaksi juhlakolikoita.[8]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Huuskonen, Kari: Louis Brail­le - his­to­rial­li­nen hen­ki­lö ja myyt­ti Näkövammaisten keskusliitto. Viitattu 4.1.2013.
  2. a b c d e Louis Brail­le London: Royal National Institute of Blind People. Arkistoitu 17.3.2014. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  3. Louis Braille Biography American Foundation for the Blind. Arkistoitu 21.12.2012. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  4. a b Cavendish, Richard: Death of Louis Braille. History Today, 2002, 52. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  5. Ko­ho­kir­joi­tus­jär­jes­tel­mät Näkövammaisten keskusliitto. Viitattu 4.1.2013.
  6. Dissemination of Braille American Foundation for the Blind. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  7. A brief overview Associaition Valentin Haüy. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  8. Quick Facts : World Braille Day CalendarLabs. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Kirjallisuus muokkaa

  • Maijaliisa Dieckmann: Väläys pimeässä. Louis Braille ja pistekirjoituksen tarina. (BTJ, 2010)