Lomaraha
Lomaraha tai lomaltapaluuraha on useimmissa työsuhteissa käytössä oleva lisäpalkkio. Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Työntekijällä ei siten ole ilman eri sopimusta oikeutta lomarahaan. Jos lomarahasta on kuitenkin sovittu joko suullisesti tai kirjallisesti tai sitä on aikaisemmin vakiintuneesti maksettu, työnantaja ei voi lopettaa maksamista.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa on yleensä sovittu lomarahasta, joka maksetaan lomapäivien normaalin palkan lisäksi.[1]
Lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta, eikä sitä yleensä makseta lomakorvauksesta. Lomaraha maksetaan yleensä sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, jos hän olisi palannut työhön, tai se voidaan maksaa vuosilomapalkan yhteydessä.
Lomaltapaluuraha maksetaan yleensä sillä ehdolla, että työntekijä palaa lomalta suoraan töihin (eikä esimerkiksi lakkoile tai jättäydy pois töistä), mutta tästä voidaan poiketa työnantajan suostumuksella. Monet työnantajat ottivat lomaltapaluurahan yksipuolisesti käyttöön varmistaakseen, että työntekijät tulevat loman jälkeen takaisin töihin, ja nykyään lomarahasta on tapana sopia työehtosopimuksissa yhdessä ammattiliittojen kanssa.
Useilla työpaikoilla on mahdollista vaihtaa lomarahat vapaiksi, millä voi saada ylimääräisiä lomarahavapaapäiviä normaalin loman lisäksi.
Myös verotus tuntee termit lomaraha, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus.[2]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Vuosilomapalkka ja lomaraha, Työmarkkina-avain (luettu 17.4.2012)
- ↑ Valtioneuvoston asetus työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta , Finlex
Aiheesta muualla
muokkaa- Lomapalkka ja -korvaus[vanhentunut linkki], Palvelualojen ammattiliitto PAM
- Lomaraha (Arkistoitu – Internet Archive), Toimihenkilöliitto ERTO, Työsuhdeopas
- Lomaraha (Arkistoitu – Internet Archive) irtisanoutumistilanteessa